17.5.2023

Oulujokilaakso – täynnä matkailun mahdollisuuksia

Oulujokilaakso on moni-ilmeinen alue. Jokilaakson yhteinen tekeminen kumpuaa historiasta, taloudellisesta hyvinvoinnista ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Minun mielessäni Oulujoki herättää ensimmäisinä mielikuvina kalastuksen, uusiutuvan energian sekä virkistyksen ja matkailun.

Muhoksella matkailun mahdollisuuksia pohdittiin viimeksi viime viikolla yrittäjien, geoparkin ja matkailun kehittämisestä vastaavan Humanpolis Oy:n sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimijoiden kanssa. Työpajassa nousi esiin mahdollisuuksia kehittää Rokua Geopark -alueella Oulujoen, Tervareitistön, Lemmenpolun, Kirkkosaari–Ponkila-alueen vetovoimaa paikallisesti. Konkreettisesti oli esillä kansainvälistä matkailua palveleva Pohjolan rengastie, Unescon maailmanperintökohteeksi esitetty Aarne Ervin kulttuuriperintö Leppiniemessä ja Oulun kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Myös kalastukseen ja reitistöjen monikäyttö herätti keskustelua. Oulujokilaakson matkailua ei suunnata massoille, vaan vastuullisesti yksilömatkailijoille
ja erikoisryhmille.

Merkittävä haaste ovat kehitystyön resurssit ja pitkäjänteisyys. Tarkemmin sanottuna yrityksillä ja elinkeinojen kehittäjillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia investoida, tuotteistaa tai digitalisoida palveluita. Mahdollisuuden tarjoavat kehittämishankkeet, mutta niiden ongelma on toiminnan jatkuvuus. Koordinaatiota tarvitaan.

Kesän ja lomien lähestyessä on paikallaan pohtia sitä, että miksi matkailu on houkutteleva elinkeino. Aluetaloudellisessa katsannossa matkailuelinkeino on työllistävä ja alueimagoa parantava toimiala, jonka kehittäminen monipuolistaa yritystoimintaa ja toimialarakennetta. Myös vapaa-ajanasukkailla on tutkitusti merkittävä rooli palveluiden ylläpitämisessä. Yksinkertainen totuus on, että matkailijat tuovat ulkopuolista rahaa aluetalouteen. Kunta hyötyy matkailusta matkailutulojen ja -työpaikkojen sekä verotulojen lisääntymisenä. Matkailusta saadaan myös kerrannaisvaikutuksia palveluihin, rakennusalalle ja elintarviketuotantoon. Edellä kuvattujen syiden vuoksi matkailun edistämiseen onkin käytetty maassamme julkista rahaa, josta merkittävä osa kohdistuu Pohjois-Suomeen.

Matkailu on houkutteleva elinkeino, mutta sen roolia aluekehityksen välineenä on syytä arvioida realistisesti ottaen huomioon alueen nykyiset vetovoimatekijät, palvelut ja kehittämisen resurssit. Tämän jälkeen on punnittava matkailun myönteiset ja kielteiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät alueella. Käytännössä eteen tulevia kysymyksiä ovat, että mihin matkailutoimintoja voisi osoittaa maankäytössä ja kuinka löydetään voimavaroja kehittämiseen ja markkinointiin. Rajallisten voimavarojen vuoksi kehittäjän on pohdittava ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kokonaisuutta myös siitä näkökulmasta, että voisiko vastaava panostus muihin toimialoihin kasvattaa aluetalouden kakkua merkittävämmin. Tällainen yksinkertainen ja vaiheittain etenevä prosessi auttaa rakentamaan raameja matkailun strategisen kehittämisen tueksi kunnassa. Vaikutukset vaativat jatkuvaa mittaamista ja seurantaa, jotta toimintaa voidaan ohjata määrällisesti ja rakenteellisesti.

Jussi Rämet
Muhoksen kunnanjohtaja

Blogikirjoitus on julkaistu Kotipitäjä-lehdessä 16.5.2023.