Vastauksia

Tältä sivulta löydät vastaukset meille esitettyihin kysymyksiin.

Ahdistuneisuus vaivaa ja askarruttaa

Syksyn aikana nuorilla on ilmennyt paljon ahdistuneisuutta. Pyrimme vastaamaan tähän aiheeseen liittyen yleisimpiin kysymyksiin, mitä on noussut nuorilla esille.

Mistä ahdistuneisuudessa on kysymys?

Ahdistuneisuus on tunne, joka syntyy, jos jokin asia tai tilanne tuntuu uhkaavalta. Ahdistuneisuus saattaa tuntua henkisesti raskaana tai painostavana olotilana, kuormittavina ajatuksina ja tunteina sekä erilaisina fyysisinä tuntemuksina kehossa. Ahdistuksen tunteella on (myös) eloonjäämistämme tukeva tärkeä tehtävä saada meidät uhkaavassa tilanteessa (tarvittaessa) toimimaan nopeasti ja tehokkaasti. Aina ahdistavissa tilanteissa ei ole kuitenkaan kysymys todellisesta uhasta, jolloin ahdistuksen tunne ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Kysymys saattaa olla siitä, että jokin asia tai tilanne tuntuu vastenmieliseltä, ei huvittaisi tai jaksaisi tai tilanne on uusi tai jännittävä. Kannattaa pohtia itsekseen ja keskustella läheisten kanssa, onko kysymys siitä, että ahdistaa vai onko itse asiassa kysymys jostakin muusta tunteesta. On hyvä muistaa, että mikään tunne ei kestä ikuisesti. Ahdistuneisuuskin loppuu ennemmin tai myöhemmin.

Mitä voi tehdä, jos ahdistaa?

Usein hankalalta tai ahdistavalta tuntuvaa asiaa tai tilannetta ei haluaisi kohdata. Vältteleminen ei kuitenkaan auta. Itseasiassa se saattaa jopa seuraavalla kerralla voimistaa hankalaa tunnetta ja vaikeuttaa asian kohtaamista entistä enemmän. Kannattaa siis miettiä, että miten voisi mennä hankalaan tilanteeseen tai kohdata hankalan asian, vaikka se tuntuu vaikealta tai ahdistavalta. Mikä helpottaisi ja auttaisi edes hieman sietämään tunnetta? Sitä paitsi seuraavalla kerralla se on jo helpompaa.

Ahdistavaan tai muutoin hankalaan olotilaan voi olla apua seuraavista asioista:

  • Hengitä muutama minuutti syvään ja rauhallisesti. Laske, montako kertaa hengität.
  • Käy pesemässä kasvot ja kädet kylmällä vedellä. Juo lasillinen vettä.
  • Kiinnitä huomio johonkin muuhun asiaan. Katso maisemaa ja mieti mielessäsi mitä näet. Mieti mukavia asioita. Juttele jonkun kanssa. Laske sataan kaikilla osaamillasi kielillä. Luettele mielessäsi kertotaulua, laulun sanoja tai vaikkapa kaikki tuntemasi koirarodut.
  • Mene ulkoilemaan tai urheilemaan. 
  • Muistathan nukkua, syödä ja ulkoilla riittävästi ja säännöllisesti. Tämä on kaiken hyvinvoinnin perusta.

Mistä voi saada apua ahdistuneisuuteen?

  • Lataa puhelimeesi chillaa-sovellus ja tutustu sieltä löytyviin vinkkeihin ja harjoituksiin.
  • Tutustu nuorten mielenterveystalon nettisivuihin. Sitä kautta löytyy mm. ahdistuneisuuden omahoito-ohjelma
  • Mikäli olet testannut tässä viestissä annettuja vinkkejä ja ohjeita ainakin muutamia kertoja sekä keskustellut asiasta läheistesi kanssa, mutta et koe saaneesi apua riittävästi ja ahdistuneisuus ei hellitä, voit halutessasi ottaa yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin.

Terveisin psykologi Sanna Pakanen ja koulukuraattori Tanja Westman

Palstalle on tullut kysymyksiä, joissa kaivataan apua kaveriasioissa olevien pulmien käsittelyyn. Näihin kysymyksiin vastataan nyt yhteisesti.

Ihmissuhteisiin tuppaa tulemaan solmuja aika ajoin, olipa sitten kyseessä välit sisarusten, vanhempien tai kavereiden kanssa. Puhu, puhu ja vielä kerran puhu – on ensimmäinen ja tärkein neuvo. Koska kaverisuhteissa on kysymys kahdesta tai useammasta ihmisestä eivät asiat usein selkene niitä yksin miettimällä. Onhan myös reilua toisiakin osapuolia kohtaan kysyä ja keskustella asioista eikä arvailla toisten ajatuksia. Itse asiassa nämä arvailut menevätkin usein ihan metsään, joten aikakin toisten aivoituksia pohtiessa hurahtaa hukkaan. Jos kasvokkain asioista puhuminen tuntuu hankalalta, voi kokeilla jutella puhelimitse tai vaikka kirjoittaa sähköpostin. Viestittelyä ei hankalien asioiden selvittelyssä kannata suosia, koska siinä piilee varsin iso väärinymmärrysten mahdollisuus. Kun asioita selvitellessä pohtii, miten asian ilmaisisi, niin hyvä toimintatapa on kertoa miltä itsestä tilanne tuntuu, miten toivoisi asioiden tulevaisuudessa järjestyvän ja mitä itse olisi valmis tekemään sen eteen, että asiat menisivät toivottuun suuntaan. Ihan hyvä pohdinnan aihe riita- tai pulmatilanteissa on myös se, että miten toivoisi itse toisten osapuolten toimivan tässä tilanteessa? Mikä tuntuisi itsestä hyvältä ja veisi asioita eteenpäin? Nämäkin kysymykset saattavat olla avuksi, kun miettii miten toimisi. Tällaisten pulmien kohdalla löytyy usein arvokkaita neuvoja myös omilta vanhemmilta. Ihmissuhdeasioiden pohtimiseen saa halutessa ja tarvittaessa apua myös oman koulun opiskeluhuollon työntekijöiltä.

Terveisin koulukuraattori Tanja Westman

Tammikuussa 2020, mua on ahisteltu seksuaalisesti ja tiedän että jos olisi voinut, olisi varmasti jatkanut siitä pitemmälle. Tää henkilö on saman ikänen kun mä ja ollut myös samassa koulussa. En oo sanonu siitä vieläkään kellekkään ennen tätä.  Mitä mun pitäis tehdä että pääsisin yli, koska en halua jutella asiasta ainakaan vanhempien kanssa. Enkä edes kasvotusten tai puhelimessa kuraattorin koska en halua tulla tunnistetuksi?

iitos rohkeudestasi tuoda tämä kysymys esille, se ei varmastikaan ole ollut helppoa. Ihan ensimmäisenä haluan korostaa, että seksuaalinen koskemattomuus kuuluu kaikille. Eli jokaisella on oikeus määrätä itse omasta kehostaan eikä kukaan saa painostaa toista seksuaalisiin tekoihin. Sillä ei ole väliä, että onko teko fyysinen (luvaton koskettelu) tai sanallinen (ehdotukset kasvokkain tai netissä). Jos joku asia tuntuu sinusta epämiellyttävältä ja se tapahtuu ilman sinun suostumustasi, on silloin kyse seksuaalirikoksesta.

Muista, että tapahtunut ei ole sinun syytäsi. Vaikeneminen asiasta voi tuntua helpoimmalta tavalta, mutta pidemmän päälle se voi tuoda mukanaan lieveilmiöitä kuten mielialan laskua, unettomuutta, itsetunto-ongelmia. Muista, että on tapahtunut rikos, jossa sinun oikeuksiasi on loukattu. Miksi sinun pitäisi maksaa siitä terveydelläsi? Sinulla on oikeus tulla kohdelluksi hyvin. Sinulla on oikeus saada apua.

Älä jää asian kanssa yksin vaan ota asia puheeksi. Jos kaipaat hieman rohkaistumista/haluat keskustella asiasta anonyymisti voit soittaa lasten ja nuorten puhelimeen, joka päivystää numerossa 116 111 (ma-pe ko 14-20 ja la-su klo 17-20). Vaihtoehtoisesti voit myös hyödyntää lasten ja nuorten chattia.

Ensisijaisesti toivomme, että lähestyisit jotain meistä opiskeluhuollon toimijoista. Sitä, kenelle tuntuu helpoimmalta jutella. Sillä ei ole väliä, että onko kyseessä terveydenhoitaja, psykologi vai kuraattori. Laki velvoittaa meitä viemään rikosasiat eteenpäin, mutta teemme asiat yhteistyössä lapsen/nuoren kanssa. Mitään ei tapahdu tietämättäsi. Toimimme myös yhteistyössä vanhempien kanssa ja autamme sinua pääsemään tilanteesta yli. Älä jää yksin. Ota yhteyttä.

Terveisin koulukuraattori Heidi Patokoski

Mitä tehdä kun oma jaksaminen loppuu, kaverit jättää, itsetuhoiset ajatukset valtaa mielen ja kaikki menee huonosti, mutta ei uskalla tulla juttelemaan kellekkään. Ja siis jos tulisi juttelemaan, miten asiassa edettäisiin?

Sinulla on paljon mieltä painavia asioita ja huolia. Vaikeista asioista puhuminen tuntuu toisinaan vaikealta, varsinkin puhumisessa alkuun pääseminen. Useimmilla ihmisillä tulee kuitenkin helpottunut olo, kun huolista puhuu jollekin eikä niitä enää tarvitse yksin kantaa. Keskustellessa mieltä painavista asioista jonkun kanssa saa usein myös itselleen aivan uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja niihin. Kannustaisin sinua ottamaan yhteyttä oman koulusi terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin. He mielellään kuuntelevat ja keskustelevat kanssasi. Halutessasi voit ottaa käynnille mukaan myös jonkun kaverisi tukihenkilöksi. Tapaamisessa edetään siten, että sinä saat kertoa mieltäsi painavista asioista. Tarvittaessa työntekijä esittää sinulle kysymyksiä, jotta pääset asiassa alkuun. Työntekijä haluaa yleensä myös kuulla muista sinun elämääsi liittyvistä asioista ja esittää niihin liittyviä kysymyksiä. Hän haluaa kuulla myös asioista, jotka sujuvat hyvin ja tuovat iloa ja hyvää mieltä elämääsi. Käynnillä työntekijä tarvittaessa pohtii ja keskustelee kanssasi, olisiko hänen lisäkseen joku muukin taho, joka sinua osaisi auttaa tai jonka olisi hyvä arvioida sinun tilannettasi tai vointiasi (esim. koululääkäri). Toisinaan tulee myös sellaisia asioita esille käynneillä, että työntekijä arvioi niistä olevan hyvä keskustella vanhempien kanssa. Ehkäpä oletkin jo heidän kanssaan huolistasi jutellut tai ainakin suosittelisin sinua pohtimaan olisiko hyvä tehdä niin. Työntekijä keskustelee kanssasi, jos hän näkee tarpeelliseksi olla kotiin yhteydessä. Sinun tietämättäsi yhteydenottoja ei mihinkään suuntaan tehdä, ja voit myös itse vaikuttaa siihen keneen otetaan yhteyttä ja mistä asioista keskustellaan. Tokihan usein on myös niin, että ihan pelkkä kahdenkeskinen keskustelu työntekijän kanssa riittää ja asiat lähtevät siitä soljumaan toivotumpaan suuntaan. Keskusteluaikoja voi saada ihan oman toiveen ja tarpeen mukaisesti yhden tai niin monta kertaa kuin haluaa ja tarvitsee. Ota rohkeasti yhteyttä opiskeluhuoltoon!

Terveisin koulukuraattori Tanja Westman

Milloin koulut voisi alkaa?

Tämä on kysymys, mihin ei ole antaa vielä yksinkertaista vastausta. Hallituksen linjauksen (29.4.) mukaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppilaat palaavat lähiopetukseen torstaina 14. toukokuuta. Myös toista astetta koskevat rajoitukset päättyvät 14.5.2020, mutta opiskelu monessa lukiossa ja oppilaitoksessa jatkuu pääasiassa etäopetuksena ainakin toukokuun loppuun saakka. Lähiopetusta ja -ohjausta voidaan kuitenkin järjestää harkitusti eri ryhmille. Rajoitusten asteittaisten purkamisen myötä me saamme tietoa, miten epidemia etenee. Toivomme varmasti kaikki, että pääsisimme kiinni tavalliseen arkeen mahdollisimman nopeasti ja palaamaan kouluun syksyllä. Ennusteiden mukaan koronavirus ja sen tuomat rajoitukset voivat olla kuitenkin keskuudessamme vielä pitkään. Kehitteillä on rokote, mutta sen käyttöön ottaminen vie arvioiden mukaan ainakin vuoden. Muutaman viikon aherruksen jälkeen on kuitenkin edessä kesäloma. Toivon sinulle ja kaikille muillekin opiskelijoille rentouttavaa kesälomaa! Kesän edetessä kuulemme valtakunnalliset linjaukset koulujen aloitukseen syksylle. Muistathan, että voit olla yhteydessä meihin opiskeluhuollon työntekijöihin myös kesän aikana. Meistä useampi on töissä osan kesää. Matalan kynnyksen keskusteluapua on saatavissa myös esim. Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimesta ja Sekasin-chatista.

Terveisin terveydenhoitaja Johanna Leskelä

En jaksa enää opiskella vaan ite. Wilmaan on tullu paljo huonoja merkintöjä. Viestejä tulee joka paikkaan mitä pitäs tehdä. En tajua ohjeita enkä jaksa. Jään varmaan luokalle. Mitä teen?

Kuulostaa rankalta ja olet varmasti ollut todella kovilla. Toivottavasti sinua helpottaa tieto, että pääset kouluun pian takaisin. Koska etäopiskelua on vielä hetki jäljellä, niin yritän antaa sinulle muutaman neuvon, joiden toivon auttavan sinua. Yritä noudattaa tavallista arkirytmiä. Herää aamuisin samoihin aikoihin kuin sinun pitäisi normaalistikin herätä kouluun. Etene opiskelussa lukujärjestyksessä olevien oppituntien mukaisesti. Esim. jos sinulla on aamulla ensimmäisenä terveystietoa, niin etsi terveystiedon tehtävät, tee ja palauta ne. Siirry tämän jälkeen sen oppiaineen tehtäviin, joka sinulla on lukujärjestyksessä seuraavana. Kun etenet tällä tavalla, niin pysyt helpommin sekä ajan tasalla että selvillä siitä, mitä sinun pitää tehdä. Muistathan, että opettajat ja ohjaajat ovat edelleen sinua opettamassa ja auttamassa. Yksin ei tarvitse selviytyä. Osallistu aina live-tunneille. Kysy rohkeasti tunneilla heti tai vaikka viestillä kyseisen aineen opettajalta, jos et ymmärrä tehtävänantoa tai joku asia tuntuu vaikealta tai muutoin ylivoimaiselta. Koulun aikuiset eivät tiedä, että et selviydy, jos et rohkeasti kerro sitä. Muistathan myös huolehtia hyvinvoinnistasi nyt erityisen hyvin, koska sinulla on rankkaa. Hoida koulutyöt pääasiallisesti kouluaikana ja pidä muu aika vapaa-aikana. Syö ja nuku hyvin, ulkoile ja liiku sekä soittele ja viestittele kavereiden kanssa. Tee asioita, jotka saavat sinut hyvälle mielelle ja rentoutumaan. Olethan yhteydessä, jos näillä keinoin olosi ja tilanteesi ei helpota!

Terveisin koulukuraattori Tanja Westman

Kauanko tämä korona kestää? 😅

Kiitos kysymyksestäsi! Tämä on varmasti sellainen asia, jota moni miettii, mutta johon kellään ei ole antaa tarkkaa vastausta. Se on kuitenkin varmaa, että ennen pitkää korona menee ohi ja voimme pikkuhiljaa palata elämään tavallista arkeamme. Siihen asti kannattaa yrittää elää päivä kerrallaan ja tehdä kotona asioita, joista nauttii ja jotka tuovat hyvää mieltä. Tärkeää on pitää myös kiinni arjen rutiineista: riittävästä levosta, säännöllisestä ja monipuolisesta ruokailusta sekä jaksamista tukevasta liikunnasta. Omista huolistaan kannattaa jutella vanhemmalle tai muulle turvalliselle aikuiselle. Jos sinulla on huolia, joista haluaisit jutella ulkopuolisen aikuisen kanssa, voit ottaa itse tai pyytää vanhempaasi tai opettajaasi ottamaan yhteyttä opiskeluhuoltoon.

Terveisin psykologi Sofia Pihlaja

Miten menee?

Kiitos kysymästä, ihan kivasti pyyhkii! Myös meille opiskeluhuollon työntekijöille poikkeusolot ovat tarkoittaneet monenlaisia muutoksia päivittäiseen työntekoon. Kovasti olemme pähkäilleet, miten voisimme tarjota tukea kotona opiskeleville oppilaille ja opiskelijoille, ja olemmekin onneksi keksineet uusia tapoja olla yhteydessä teihin oppilaisiin ja opiskelijoihin, esimerkiksi tämän kysymyspalstan. Ota ihmeessä yhteyttä oman oppilaitoksesi työntekijään, jos haluat jutella omista kuulumisistasi.

Terveisin psykologi Sofia Pihlaja

Haluaisitteko te jo kouluun?

Minä ainakin kaipaan jo tavallista arkea ja odotan innolla, että pääsen näkemään teitä opiskelijoita taas kasvotusten. Uskon kuitenkin, että viranomaiset osaavat parhaiten arvioida, milloin on turvallista palata takaisin lähiopetukseen. Tilanne vaatii meiltä kaikilta sietämistä ja sopeutumista, mutta kannattaa muistaa, että yhteisen hyvän puolesta tässä pysytellään kotosalla. Tsemppiä etäopetukseen!

Terveisin psykologi Sofia Pihlaja

Kuraattorit

Heidi Patokoski
044 4970 486
heidi.patokoski@muhos.fi

Tanja Westman
044 4970 436
tanja.westman@muhos.fi

Psykologit

Sanna Pakanen
044 4970 280
sanna.pakanen@muhos.fi

Sofia Pihlaja
044 4970 174
sofia.pihlaja@muhos.fi

Julia Heikkilä
044 4970 210
julia.heikkila@muhos.fi

Terkkarit

Terhi Sunnari
044 4970 273
terhi.sunnari@muhos.fi

Johanna Leskelä
044 4970 218
johanna.leskela@muhos.fi

Riitta Pellikka
044 4970 235
riitta.pellikka@muhos.fi

Marika Sipola
044 4970 236
marika.sipola@muhos.fi