Perheoikeudelliset palvelut

Perheoikeudellisiin palveluihin kuuluvat isyys- ja äitiysasiat, elatus-, huolto- ja tapaamissopimusasiat, selvityksen laatiminen tuomioistuimelle lasten huolto- ja tapaamisriidoissa sekä adoptioneuvonta. Lapsen huoltoon asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa sopijapuolia ovat lapsen vanhemmat. Lastenvalvoja ohjaa sopimuksen tekemisessä, mutta sopimusneuvottelu on vanhempien välinen. Lastenvalvoja laatii ja vahvistaa vanhempien väliset sopimukset, jotka täyttävät lain ehdot. Kun vanhempi on varannut ajan lastenvalvojalle, hän huolehtii ajan ilmoittamisesta toiselle vanhemmalle. Aika varataan sille paikkakunnalle, missä on lapsen asuinkunta. Vanhempien asuessa eri paikkakunnilla, voivat vanhemmat asioida erikseen omassa asuinkunnassa. Ennen lastenvalvojan käyntiä vanhempien on keskusteltava lapsen kanssa ja selvitettävä lapsen mielipide sekä toiveet (asuminen, tapaaminen). Sopimukseen kirjataan lapsen mielipiteen selvittäminen.

Isyysasiat

Isyyslain perustella isyys todetaan isyysolettamuksella tai vahvistetaan erikseen. Jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletaan aina lapsen isäksi. Kun lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, vahvistetaan isyys tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Ensisijaisesti lapsen isyys tunnustetaan ennen lapsen syntymään äitiysneuvolassa. Jos tunnustaminen ei ole mahdollista neuvolassa, voidaan se tehdä myös  lastenvalvojan luona. Jos vanhemmat tekevät isyyden tunnustamisen ennakollisesti, tulee isästä huoltaja ilman erillistä sopimusta asiasta. Ennakkoon tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Jos ennakkoon tunnustettua isyyttä ei ole kiistetty tai peruutettu, lastenvalvoja toimittaa isyyden tunnustamisasiakirjat Digi- ja väestövirastoon vahvistamista varten. Digi- ja väestövirasto vahvistaa isyyden ja päätös lähetetään suoraan vanhemmille. Jos avioliiton ulkopuolelle syntyneen lapsen isyyttä ei ole tunnustettu raskauden aikana, lapsen kotikunnan lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä lapsen syntymän jälkeen.

Isyyslaki (finlex.fi)

Äitiyden selvittäminen ja vahvistaminen

Äitiyslain (1.4.2019) mukaan äiti on aina se, joka synnyttää lapsen. Jos lapsen synnyttänyt äiti on saanut hedelmöityshoitoa yhdessä naispuolisen kumppaninsa tai aviopuolison kanssa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, voidaan myös toisen äidin vanhemmuus tunnustaa äitiyden tunnustamisen perusteella. Tunnustaminen voidaan tehdä ennakollisesti äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona.  Kun tunnustaminen tehdään ennakollisesti, tunnustaja tulee huoltaja ilman erillistä sopimusta.  Jos vanhemmat tekevät äitiyden tunnustamisen ennakollisesti, tulee äidistä huoltaja ilman erillistä sopimusta asiasta.  Ennakkoon tunnustettu äitiys on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Jos ennakkoon tunnustettua äitiyttä ei ole kiistetty tai peruutettu, lastenvalvoja toimittaa tunnustamisasiakirjat Digi- ja väestövirastoon vahvistamista varten. Digi- ja väestövirasto vahvistaa äitiyden ja päätös lähetetään suoraan vanhemmille. Jos avioliiton ulkopuolelle syntyneen lapsen äitiyttä ei ole tunnustettu raskauden aikana, lapsen kotikunnan lastenvalvoja huolehtii äitiyden selvittämisestä lapsen syntymän jälkeen.

Äitiyslaki (finlex.fi)

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta joko molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Lisäksi vanhemmat voivat sopia, että heidän ohellaan lapsen huoltajana toimii joku muu henkilö eli lapselle sovitaan oheishuoltaja. Oheishuoltoa koskevan järjestelyn on oltava lapsen edun mukainen ja siihen on oltava lapsen edusta lähtevä perusteltu tarve. 

Vanhempien tulee sopia kumman vanhemman luona lapsi asuu. Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroasumisesta. Sopimukseen kirjataan kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta edellyttää, että lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla on vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, mahdollisuuksien mukaan vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi. Lapsella on oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa olla vanhemman luona, jonka kanssa hän ei asu tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Vanhemmat voivat sopia keskenään tapaamisesta suullisesti tai tapaamisoikeudesta voidaan tehdä kirjallinen sopimus lastenvalvojan luona. Vanhempien on hyvä neuvotella ennen lastenvalvojalle tuloa tapaamissopimuksen sisällöstä muun muassa säännöllinen viikonlopputapaaminen, mahdollinen arkitapaaminen, loma-ajat sekä juhlapyhät. Molempien vanhempien on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhempien on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (finlex.fi)

Lapsen elatus

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Elatusavun suuruuteen vaikuttavat lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky. Vanhempien elatusvastuu on siihen saakka kunnes lapsi täyttää 18-vuotta. Lapsella on kuitenkin 18 vuotta täytettyään oikeus saada koulunkäynnin (esimerkiksi lukion tai muun toisen asteen opiskelun) perusteella koulutusavustusta vanhemmilta, jos se katsotaan kohtuulliseksi vanhemman taloudellisen tilanteen perusteella. Kun vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Kun vanhemmat ovat elatusavun määrästä yksimielisiä, lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen. Elatusapu sopimus vahvistetaan siinä kunnassa, jossa lapsella on asuinpaikka. Kela voi maksaa elatustukea, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta tai elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Tämä edellyttää lastenvalvojan vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä elatusavusta.

Laki lapsen elatuksesta (finlex.fi)
Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

Olosuhdeselvitys

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta ja/tai tapaamisoikeudesta, he voivat hakea päätöstä tuomioistuimelta. Ennen päätöksen tekoa tuomioistuin voi pyytää selvityksen vanhempien ja lasten tilanteeta. Olosuhdeselvitys tehdään ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä. Selvitystyön aloittamisesta ilmoitetaan vanhemmille eikä aikaa tarvitse varata itse.

Lastenvalvoja / sosiaalityöntekijä
Merja Koskela
044 4970 135

Puhelinaika arkisin klo 9.00-10.00. Soittopyynnön voi jättää vastaajaan tai tekstiviestinä.

Sosiaalipäivystys

Sosiaaliasiamies

Ajankohtaista

Elatustuki ja elatusapu ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin, joka nousi 1.1.2020 alkaen 0,77 %. Elatusavun korotus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla vahvistettuja elatusapuja niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Täysimääräinen elatustuki on 1.1.2020 alkaen 167,01 €/lapsi/kk. Kela muuttaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti.

Elatustuki (kela.fi)