Rakentamisen luvat

Tämän osion sisältö on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia.

Suunnittelijat

Hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytettävissään ammattitaitoinen suunnittelija, joka toimii yhteyshenkilönä rakennusvalvonnan suuntaan ja vastaa hankkeen suunnittelun kokonaisuudesta sekä lupaprosessin vaatimusten täyttämisestä. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen yhteydessä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle hankkeen pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Samassa yhteydessä on ilmoitettava myös hankkeen arvioimisen kannalta olennaiset erityissuunnittelijat. Muut erityissuunnittelijat on ilmoitettava Lupapisteessä ennen erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaviranomaiselle. Ilmoituksen liitteeksi on toimitettava ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antama todistus työnjohtajan pätevyydestä ja suunnittelijan suostumus tehtävään.

Pätevyystodistuksen hankintaan on annettu kahden vuoden siirtymäaika. Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät suunnittelijat toimimaan vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta ilman ympäristöministeriön toimijan myöntämää todistusta 1.1.2027 saakka.

Rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyystodistusten hakuun aikaa kaksi vuotta, ensimmäiset pätevyyksiä myöntävät toimielimet valtuutettu (Ympäristöministeriö)

Suunnittelijan ammattitaito

Suunnittelijan tulee olla tehtävään nähden riittävän ammattitaitoinen. Suunnittelutehtävien vaativuusluokista ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään rakentamislaissa (82 §, 83 §) ja valtioneuvoston asetuksessa 1063/2024.

Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista (1063/2024) 

Huom. Ennen vuotta 2025 jätettyjen lupahakemusten suunnittelijat hyväksytään kyseisen ajankohdan lainsäädännön mukaisesti. Tämän ajankohdan suunnittelutehtävien vaativuusluokista ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (120 d–e §) sekä valtioneuvoston asetuksessa 214/2015. Asiaa ohjeistetaan myös ympäristöministeriön ohjeissa YM1/601/2015 ja YM2/601/2015 sekä toptenrava.fi-palvelusta löytyvissä ohjekorteissa (120 f 01–06).

Suunnittelijan vastuu

Pääsuunnittelijan on huolehdittava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevat säännökset ja määräykset sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Siksi on tärkeää hankkia riittävän kokenut suunnittelija. Hyvä suunnittelija tuo hankkeelle lisäarvoa suunnittelemalla toiminnallisesti, esteettisesti ja taloudellisesti toimivan rakennuksen, jolla on myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Rakennuttajan tekemät etukäteissuunnitelmat yleensä vaikeuttavat hyvään suunnitteluratkaisuun pääsemistä. Siksi suunnittelijan tulee olla mukana jo alusta alkaen luonnosteluvaiheessa.

Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijoiden on huolehdittava siitä, että heillä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että suunnitelmat täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi kohteen valmistuttua suunnittelijoiden tulee päivittää kohteen suunnitelmat vastaamaan toteutusta ja laatia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman erityisalansa osalta.

Rakennusvalvonta tutkii hankkeen lainmukaisuutta ja ominaisuuksia yleisen edun kannalta. Vastuu toiminnallisesta, esteettisestä ja taloudellisesta laadusta jää rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Rakennusvalvonnan henkilökunnan ammattitaitoa kannattaa kuitenkin käyttää hyväksi suunnitelmaa kehitettäessä.

Erityissuunnittelijat

Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä laadittavaksi ja toimitettavaksi erityissuunnitelmia, jos ne ovat rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuoksi tarpeellisia. Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija.

Erityissuunnittelija kannattaa ottaa hankkeeseen mukaan mahdollisimman varhain, sillä joskus tekniset ratkaisut aiheuttavat vaatimuksia myös rakennuksen pääsuunnittelulle ja etenkin tilaratkaisuille.

Suunnittelun lähtötiedot

Suunnittelutehtävän lähtökohtina toimivat rakennuttajan tilatarpeet, tonttia koskevat asemakaavamääräykset sekä tontin ominaisuudet.

Rakennussuunnittelun lähtötiedot kuten asemakaava, kiinteistötiedot, rakennusten tiedot, meluennuste, ym.

Rakennusvalvonta – Muhoksen kunta 

Vanhoja piirustuksia tai karttoja käytettäessä tulee muistaa, että korkeusasemat ovat muuttuneet noin 53 cm koordinaattiuudistuksen yhteydessä Muhoksella vuonna 2011.

Myös muut suunnittelun lähtötietokartat, asemakaavakartta ja mahdollinen rakennustapaohje, ovat tilattavissa Muhoksen rakennusvalvonnasta.

Suunnittelun lähtötietokartat ovat ilmaisia ja saatavilla pdf-muodossa.

Liittymät

Tontin vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien paikan ja korkeusaseman selvittäminen pyydetään rakennusvalvonnasta.

Katuliittymän korkeusasema selviää katukorkeuslausunnosta. Mahdolliset tontin kohdalla olevat katukalusteet, kuten valaisintolpat, tulee tarkistaa katusuunnitelmasta, jonka voi tilata kaupunkiympäristön palvelualueen arkistosta.

Tietoja vesihuoltoon liittymistä varten (Muhoksen Vesihuolto)

Tontin ominaisuudet

Tontin ominaisuudet vaikuttavat siihen, millainen rakennus tontille voidaan sijoittaa. Suunnitteluun keskeisesti vaikuttavia tontin ominaisuuksia ovat mm. pinnanmuodot, ilmansuunnat, korkeusasemat, tiet ja kadut ja niiden sijainti tonttiin nähden, naapuruston aiheuttamat rajoitukset sekä kasvillisuus.

Rakennus kannattaa sijoittaa siten, että oleskeluun tarkoitetut piha-alueet sekä terassit saavat mahdollisimman paljon valoa ja aurinkoa ja ovat suojassa tuulelta. Jos tontilla on kauniita puita tai harvinaisia kasveja, ne kannattaa pyrkiä säästämään. Huoneiden ikkunat kannattaa sijoittaa siten, että huoneista avautuu hyvät näkymät.

Oma tontti ja talo ovat osa yhteistä miljöötä. Rakennukset ja pihamaa tulee suunnitella siten, että ne muodostavat viihtyisän kokonaisuuden naapuruston kanssa.

Tämän osion sisältö on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia.

Rakentamishankkeiden ennakkoesittelyn tarve korostuu sähköisessä asioinnissa. Rakentamishankkeita käydään läpi suunnittelijan ja lupakäsittelijän yhteistyönä niin sanotuissa ennakkoneuvotteluissa, jotka pidetään ennen lupahakemuksen jättämistä. Suunnittelija kirjaa neuvotteluista vakiomuotoiset muistiot, jotka liitetään lupahakemuksen liitteiksi.

Ennakkoneuvottelu nro 1

Ennakkoneuvottelu nro 1 järjestetään suunnittelun alkuvaiheessa. Siinä läpikäydään pääpiirustusten lähtötietoja ja sisältöä, sekä selvitetään esim. muiden viranomaistahojen, laaturyhmän tai kaupunkikuvatoimikunnan mahdollista käsittelytarvetta. Ensimmäisessä ennakkoneuvottelussa käydään myös läpi hankkeen tavoiteaikataulu ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa rakentamisluvan tavoiteltu käsittelyaika. Jotta tavoitellussa käsittelyajassa pysytään, ennakkoneuvottelussa sovitaan myös se päivämäärä, jolloin kaikki rakentamisluvan liiteasiakirjat tulee olla toimitettuna rakennusvalvontaan.

Aika ennakkoneuvotteluun voidaan varata, kun hankkeelle on laadittu lupahakemus Lupapisteessä, hakemus on saatettu ’Näkyy viranomaiselle’ -tilaan ja hakemukselle on lisätty käsittelijä rakennusvalvonnan toimesta. Luonnostilainen hakemus asetetaan ’Näkyy viranomaiselle’ -tilaan klikkaamalla keskustelukentästä löytyvää ’Kysy viranomaiselta’ -painiketta. Ennakkoneuvotteluaika varataan omalta lupavalmistelijalta Lupapisteen tai rakennusvalvonnan sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta, tai ottamalla yhteyttä lupavalmistelijaan sähköpostitse tai puhelimitse. Ennakkoneuvotteluun osallistuu pääsuunnittelija, ark-rakennussuunnittelija ja hankkeeseen ryhtyvä. Rakennusvalvonnasta ennakkoneuvotteluun osallistuu lupavalmistelija sekä yhtiömuotoisissa hankkeissa usein myös kunta-arkkitehti.

Suunnittelija valmistautuu ensimmäiseen neuvotteluun täyttämällä hankkeen perustiedot toptenrava.fi-palvelusta löytyvään vakiomuotoiseen ennakkoneuvottelumuistioon:

• Uudisrakennushanketta koskeva ennakkoneuvottelumuistio 
• Korjaus- ja muutostyötä koskeva ennakkoneuvottelumuistio 

Ennakkoneuvottelu nro 2

Ennakkoneuvottelussa nro 2 keskitytään tarkemmin hankkeen erityissuunnitelmatason lähtötietoihin ja vaikutuksiin. Neuvottelun sisällöstä annetaan tarkempi ohjeistus ensimmäisen neuvottelun yhteydessä.

Tämän osion sisältö on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia.

Rakentamislaki 63−65 §

Rakentamislain mukaan kunnan on ilmoitettava rakentamis- ja sijoituslupahakemuksen vireilletulosta ja kuultava naapureita, jollei ilmoittaminen ja kuuleminen rakentamishankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurien edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Viranomaisen suorittama kuuleminen on maksullinen.

Rakentamisluvan kuulemissäännökset koskevat soveltuvin osin myös sijoittamis-, poikkeamis- purkamis- ja maisematyölupahakemuksia. Naapurin kuulemisella tarkoitetaan sitä, että naapureille annetaan tieto rakennuslupahakemuksen vireille tulemisesta ja heille annetaan mahdollisuus ilmaista kantansa hankkeeseen. Luvan hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeen kannalta merkittävistä asiakirjoista ja tiedoista sekä selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan hankkeeseen.

Kun rakentamislupa tulee vireille, on luvan hakijan tiedotettava siitä rakennuspaikalla.

Kuulemistarpeessa olevien naapureiden määrittely

Naapurikuulemisen tarve ja laajuus riippuvat hankkeen ominaisuuksista. Rakennusvalvonta määrittelee naapurikiinteistöt, joita kunkin hankkeen kohdalla naapureina kuullaan. Hankkeeseen ryhtyvä voi tämän jälkeen kuulla heitä alla mainitun ohjeen mukaisesti. Mikäli luvan hakija ei ole selvillä naapurikiinteistöjen omistajista tai haltijoista, kiinteistöjä koskevan omistajaselvityksen voi tilata kunnalta. Kunta perii omistajaselvityksistä taksan mukaisen maksun.

Omistajaselvityksen tilauslomake (TÄHÄN LINKKI)

Ohje naapurien kuulemiseen

Naapurikuulemisessa naapuritonttien omistajille esitellään pääpiirustussarjan asemapiirustus ja muut naapurin edun kannalta olennaiset suunnitelmat. Tämän jälkeen heiltä pyydetään allekirjoitukset omien tonttiensa kohdalle naapurinkuulemisasiakirjaan. Täytetty naapurikuulemisasiakirja liitetään lupahakemukseen ja toimitetaan rakennusvalvontaan.

Naapurikuulemisessa käytettävän erillisen asemapiirroksen tulee olla A4- tai A3-kokoinen, lupahakemuksen kanssa yhteneväinen ja seuraavan periaatemallien mukainen.

Mikäli suunnitelma poikkeaa määräyksistä, tulee poikkeamiset yksilöidä naapurikuulemisasiakirjaan. Asiakirjaan on myös lisättävä maininta siitä, että naapurit ovat tietoisia kyseisistä poikkeamisista. Mikäli naapuri haluaa esittää kantansa hankkeesta, se tulee tehdä kirjallisesti, erillisenä asiakirjana, joka liitetään lupahakemuksen liitteeksi. Huomioitavaa on myös, että poikkeamisista on aina neuvoteltava etukäteen rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.

Jäteasetuksen (978/2021) mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 §:n mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset rakennusosat ja -materiaalit, ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä.

Jäteasetus (§ 26) antaa määräykset siitä, millaisille rakennus- ja purkujätteille on järjestettävä erilliskeräys. Erilliskerätty jäte on toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää materiaalina mahdollisimman korkealaatuisesti. Rakentamislain 56 §:n mukaisesti purkulupahakemuksessa tulee selvittää muun muassa edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.

Rakentamislupahakemus, purkamislupa, purkamisilmoitus

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvityksessä esitetään arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen. Sellaisessa uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, tulee ilmoittaa ainoastaan arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä (RakL 16 §). Tiedot ilmoitetaan Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään (Rapu-selvitystietojärjestelmä):

Lisätiedot, ohjeet ja linkki: Rapu – Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmä 

Suora linkki Rapu – Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään 

Valtioneuvoston asetuksessa asbestityön turvallisuudesta (798/2015) säädetään, että rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestin purkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. Kaikissa ennen vuotta 1995 valmistuneista rakennuksista tulee varmistaa, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Purkuhankkeeseen ryhtyvän tulee myös haitta-ainekartoituksella selvittää myös muiden haitallisten aineiden esiintyminen purettavassa kohteessa, vaikka niille ei ole säädetty haitta-ainekohtaista lainsäädäntöä (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 7 ja 8 §).

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen päivitys kohteen valmistuttua

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä. Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä (RakL 16 §).

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä edellytetyt tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan. (RakL 16 §). Tiedot tulee toimittaa ympäristöministeriön purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitysasetuksen mukaisesti. Asetuksessa listaus toimitettavista tiedoista on annettu materiaalikohtaisesti. Selvityksen tulee sisältää tiedot:

• hankkeessa syntyvistä purkumateriaalien määrästä painoyksikköinä
• erillinen selvitys vaarallisia aineita sisältävien purkumateriaalien määrästä
• arvio rakennuspaikalta poiskuljetettavien maa- ja kiviaineksien määrästä ja laadusta. Arvio erikseen pilaantuneelle ja pilaantumattomalle maa-ainekselle.

Selvitykseen voidaan sisällyttää myös tieto uudelleenkäyttöön toimitetuista rakennusosista ja materiaaleista sekä hyötykäyttöön toimitetuista pilaantumattomista maa- ja kiviaineksista.

Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä jätelain 121 § tarkoittamasta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta ja siihen liittyvistä käytännöistä, jotka koskevat mm. rakennus- ja purkujätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta. Siirtoasiakirjojen tietoja tulee käyttää purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitystä päivitettäessä.

Tiedot ilmoitetaan Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään (Rapu-selvitystietojärjestelmä):

Lisätiedot, ohjeet ja linkki: Rapu – Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmä 

Suora linkki Rapu – Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään 

Muita rakennuksen purkamiseen ja purkumateriaalin käyttöön liittyviä määräyksiä

Purkutyö saattaa olla sellainen ympäristönsuojelulain 118 §:ssä tarkoitettu kertaluonteinen toimenpide, joka vaatii ilmoituksen Oulun seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista toimenpiteestä. Tarkempi listaus ilmoitusta vaativista toimenpiteistä on annettu Oulun seudun ympäristönsuojelumääräyksissä (§ 11).

Oulun seudun ympäristönsuojelumääräysten 11 §:n mukaisesti rakennus- ja purkutyöt sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittely on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisessa ja purkamisessa sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittelyssä on aina käytettävä riittävän tehokkaita pölyntorjuntamenetelmiä, kun pölystä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ajoväylien riittävästä pölyntorjunnasta rakennustyömailla ja niiden vaikutuspiirissä. Pölyn leviäminen varastokasoista ja ajoneuvojen kuormista on estettävä esimerkiksi peittämällä tai kastelemalla.

Jos ympäristölle haitattomia betoni- ja tiilimurskeita hyödynnetään maarakentamisessa, tulee se tehdä Oulun seudun ympäristönsuojelumääräysten pykälän 23 mukaisesti ja siitä on tehtävä ilmoitus kirjallisesti Oulun seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Maarakentamisessa voidaan jätettä sijoittaa maaperään hyödyntämistarkoituksessa Oulun seudun ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla, asiaa koskevia säännöksiä, kuten ympäristönsuojelulakia, MARA-asetusta (VNA 843/2017) ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen.