Nähtävyydet

Valtatie 22:n varrella

Sampo on Muhoksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2015 paljastettu muistomerkki, joka yhdistää paikallishistorian ja teollisen perinnön. Teos koostuu Montan vesivoimalaitoksen alkuperäisestä turbiinin juoksupyörästä, joka on nostettu esiin symboloimaan voimaa, jatkuvuutta ja yhteisön kehitystä.

Muistomerkki muistuttaa Muhoksen pitkästä historiasta vesivoiman hyödyntäjänä sekä kunnan roolista osana laajempaa energiantuotannon tarinaa. Samalla se toimii kunnianosoituksena niille sukupolville, jotka ovat rakentaneet Muhoksesta sen, mitä se tänä päivänä on.

Muhoksen virastotalon viereinen puistikko, Asematie

Martti Aiha, 1977. Valtion taideteostoimikunta, Valtion taideteostoimikunnan kokoelma, Limingan kihlakunnanvirasto, Muhoksen palvelutoimisto. Patsaan tarina ei ole tiedossa.

Muhoksen tori, Asematie

Muhoksen torilla sijaitseva Vanhat Vaeltajat on kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen vuonna 1984 toteuttama lohiveistos. Veistoshankkeen alullepanijana toimi aktiivisesti Muhoksen kotiseutuyhdistys, joka halusi tuoda esiin paikallista kulttuuriperintöä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä julkisen taiteen keinoin.

Muhoksen lukio, Muhostie 5

Kuvataiteilija Riikka Keränen, 2020. Kolmiosainen teoskokonaisuus, joka alkaa ulkoa pääsisäänkäynnin edestä ja jatkuu sisälle aulatilaan. Teoksen lähtökohta on Rokua UNESCO Global Geopark ja paikallisena juuri Muhoksen geologia. Teoksen materiaaleina ovat kivet, savi ja puu. Taiteilija halusi käyttää teoksessa luonnonmateriaaleja, jotka linkittyvät Muhokseen ja sen kallio- ja maaperään, joiden päälle ja joista kummuten on ajan saatossa muovautuneet niin alueen luonto ja ihmiselämä. Teoksen toteutus oli osin yhteisöllinen.

Teoksen ensimmäinen osa Miljardeja hetkiä sijoittuu rakennuksen pääsisäänkäynnin luokse. Se koostuu kolmesta terassialueelle sijoitetusta isohkosta kivestä ja kahdelle seinälle sommitelluista pienemmistä kivistä. Seinän kivien keräämiseen osallistuivat opiskelijat ja osa kivistä on myös Saksan ystävyyskoulun opiskelijoiden keräämiä Unesco Geopark Schwäbischestä.

Teoksen toinen osa Kaivauksia sijoittuu lukion aulaan ja on materiaaliltaan savea. Se koostuu kolmikerroksisesta savirappauksesta, mihin on upotettu nerikomi-tekniikalla toteutettuja keramiikkamuovailuja, joiden muotoiluun osallistuivat myös opiskelijat.

Teoksen kolmas osa Parasta aikaa on puupenkkiryhmä, joka sijoittuu lukion aulatilaan. Kun teoskokonaisuuden kaksi muuta osaa viittaavat maan alle ja sen pitkiin, hitaisiin prosesseihin, Parasta aikaa osa keskittää katseensa nykyhetkeen ja maasta ponnistavaan elämään ja kasvikuntaan.

Muhoksen lukion prosenttitaideteoksen vaiheita

Kirkkosaaren silta, Kirkkosaarentie

Yhdessä on tyrnäväläisen taiteilijan Pia Hentusen vuonna 2022 toteuttama prosenttitaideteos, joka on integroitu osaksi Muhoksen Kirkkosaaren siltaa. Teos tuo esiin Rokua Geopark -alueen monimuotoista eläin- ja kasvikuntaa.

Teos koostuu kuudesta osasta, jotka esittävät alueen lajeja. Jokaisen teoksen vieressä olevassa lasissa on lajin nimi, mikä kutsuu katsojan pysähtymään ja tutustumaan tarkemmin ympäröivään luontoon. Teoksissa esiintyvissä lajikuvauksissa käy ilmi myös lajin uhanalaisuusluokitus. Teoksen nimi, Yhdessä, viittaa siihen, että jaamme elintilamme näiden lajien kanssa ja olemme osa samaa ekosysteemiä.

Osa teoksen osista on toteutettu yhteistyössä muhoslaisten kanssa, mikä tuo mukaan paikallista näkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Teoksen toteuttamiseen osallistuivat Oulujoki-Opiston nypläyskurssin opettaja ja hänen kurssilaisensa sekä joukko Muhoksen yläkoulun oppilaita.

Kuvat: Muhoksen kunta

Muhoksen kunnanviraston edessä, Asematie 14

Kunnansihteeri Aaro Jakkulan muistolaatta Jakkulan 60-vuotispäivänä 1973. Lahjoittaja Metsäntutkimusasema.

Valtatie 30

Entisen Osuuspankin toimitalon seinässä oleva muistolaatta, LC Muhos 2008. Tällä paikalla sijaitsi Armi Kuuselan lapsuudenkoti. Muhoslainen Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi 29.6.1952.

Kirkkosaari, Ponkilan puoli

Vuonna 2016 pystytetty muistomerkki. Perinnetiedon mukaan tässä on sijainnut Muhoksen ensimmäinen kirkko 1500-luvulla.

Kestintie 9

Muhoksen Korivaaralla, aivan valtatie 22:n varrella, kohoaa Jemma-patsas, joka on pystytetty suomalaisen asekätkennän muistoksi ja kunniaksi. Patsaan on suunnitellut asianajaja Antero Kassinen, ja sen paljastivat kansalaisjuhlassa 15. lokakuuta 2009 Oulujokilaakson Reserviupseerikerho ry ja Muhoksen Reserviläiset ry. Jemma on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen asekätkennän yleismuistomerkki, ja se kunnioittaa niitä suomalaisia, jotka osallistuivat jatkosodan jälkeiseen asekätkentään. Patsas ei liity yksittäiseen kätköön, vaan toimii laajempana symbolina kansallisesta historiasta ja maanpuolustustahdosta.

Sanginjoki Pirttijärvi, Jätinkirkon reitin alkupiste sijaitsee osoitteessa Tuppelantie 500

Sanginjoen Pirttijärven maisemissa sijaitseva Jätinkirkon muistolaatta muistuttaa alueen merkittävästä esihistoriallisesta perinnöstä. Laatalla kunnioitetaan Jättiläissaaren jätinkirkkoa, joka on yksi Pohjois-Suomen tunnetuimmista kivikautisista rakennelmista.

Jätinkirkot rakennettiin neoliittisella kivikaudella, ja ne sijaitsivat aikanaan merenrannan tuntumassa tai saarilla. Muhoksen jätinkirkko on noin 17 × 12 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka paksut kivivallit ja sisätila viittaavat mahdollisesti rituaaliseen tai yhteisölliseen käyttöön. Nykyisin paikka sijaitsee soisella kangassaarekkeella, jonne kuljetaan pitkospuupolkua pitkin Pirttijärven itäpuolelta.

Muistolaatta on pystytetty Muhoksen kotiseutuyhdistyksen toimesta, ja se toimii muistutuksena siitä, että Muhosta on asutettu jo tuhansia vuosia sitten.

Ortodoksinen hautausmaa, Kirkkosaarentie

Muhoksen Kirkkosaaressa, ortodoksisella hautausmaalla sijaitseva Karjalaan jääneiden muistomerkki on pystytetty vuonna 1959 kunnioittamaan heitä, jotka jäivät Karjalaan sodan seurauksena; usein ilman mahdollisuutta tulla haudatuiksi kotiseudulleen tai saada omaistensa muistamista. Muistomerkin lahjoitti Muhoksen Karjalaiset ry.

Muhoksen kotiseutumuseon pihapiirissä sijaitseva Kirkkotallin muistolaatta kertoo rakennuksen pitkästä matkasta osaksi paikallishistoriaa. Alun perin kirkonmäellä sijainnut kirkkotalli siirrettiin 1900-luvun alussa Muhostielle, Kurimuksen talon pihapiiriin. Vuonna 2018 talli siirrettiin edelleen kotiseutumuseolle, jossa se on osa museon rakennuskokonaisuutta.

Koortila, Koortilantie 30

Koortilan pappilan seinässä sijaitseva muistolaatta kertoo merkittävästä kulttuurihistoriallisesta hetkestä: kesällä 1835 Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot vieraili Muhoksen vanhassa pappilassa lääninrovasti C.J. Frosteruksen luona. Vierailu tapahtui aikana, jolloin Lönnrot oli keräämässä kansanrunoutta Kalevalaa varten – ja juuri näiltä seuduilta hän sai arvokasta aineistoa eepoksen kokoamiseen. Muistolaatta on pystytetty Muhoksen seurakunnan toimesta 6.7.1999.

Tyrnäväntien varsi

Tyrnäväntien varrella, omakotitalon pihamaalla, sijaitsee Korilanmäen kivi, joka liittyy Muhoksen kirkolliseen historiaan. Kivi on perinteisesti yhdistetty Muhoksen kappalaiseen, joka toimi alueella vuosina 1829–1873. Kiveen on hakattu teksti: Tämän kiven reunalla on istunut ja tänne usein tullut I.Z Cajander 1890.

Pyhäkosken voimalaitos, Leppiniementie 565

Pyhäkosken voimalaitoksen läheisyydessä sijaitseva muistokivi kunnioittaa Oulujoen varrella vaikuttaneita koskenlaskijoita, tervansoutajia ja lohenkalastajia, jotka olivat aikanaan tärkeä osa alueen elinkeinoja ja kulttuuriperintöä.

Muistomerkin on pystyttänyt Oulujoen Rakentajat entisaikojen kunniaksi, ja se toimii pysyvänä muistutuksena ajasta, jolloin Oulujoki oli vilkas kulkuväylä ja elannon lähde monille seudun asukkaille. Tervaveneet kuljettivat arvokasta lastiaan kuohuvien koskien halki, ja lohenkalastus oli tärkeä osa jokivarren elämää. Koskenlasku oli paitsi taitoa vaativa työ, myös matkailun vetonaula – se houkutteli seikkailunhaluisia matkustajia jo 1800-luvun lopulta lähtien

Leppiniementie 550

Muistomerkki Leppiniemen lapset sijaitsee lähellä Pyhäkosken voimalaitosta. Hankkeen alkuunpanija oli Muhoksen kotiseutuyhdistys ja muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 8.7.2000. Muistokivi kunnioittaa vuosina 1941–1991 alueella asuneita lapsia ja perheitä, jotka muodostivat ainutlaatuisen yhteisön voimalaitoksen ympärille.

Voimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan myötä Leppiniemestä kehittyi tiivis asuinalue, jossa oli oma koulu, päiväkoti, kirjasto, kauppa ja elokuvateatteri – kuin pieni kylä keskellä Muhosta. Muistokiven symboliikka rakentuu eri ikäluokkien lapsia edustavista kivistä, turvallisesta kasvuympäristöstä ja kiitollisuudesta Oulujoki Osakeyhtiölle, joka mahdollisti yhteisön syntymisen.

Rautatieaseman puistikko, Asematien ja Ratatien risteys

Muinaisen, vainolaisia vastaan taistelleen muhoslaisen 1500-luvulla eläneen talonpoikaispäällikön muistomerkki sijaitsee Muhoksen rautatieaseman vieressä. Muistomerkin paljasti Musta-Nykyrin sukuseura vuonna 2008.

Hautausmaa, Kirkkosaarentie

Muhoksen hautausmaalla sijaitseva Muualle haudattujen muistomerkki on arkkitehti Juha Palovaaran suunnittelema ja valmistunut vuonna 2002. Muistomerkki tarjoaa paikan hiljentymiselle ja muistamiselle niille, joiden läheiset lepäävät muualla.

Hautausmaa, Kirkkosaarentie

Päivärinteen parantola oli merkittävä paikka Muhoksella, ja se toimi sekä parantolana että sotasairaalana. Muistomerkki hautausmaalla on kunnianosoitus parantolassa kuolleille, jotka menehtyivät tuberkuloosiin tai muista syistä.

Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen piha, Muhostie 2

Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen pihalla sijaitseva sotaan lähteneiden muistomerkki on pystytetty vuonna 1997 Muhoksen kotiseutuyhdistyksen aloitteesta. Se on omistettu kaikille muhoslaisille, jotka lähtivät sotiin vuosina 1939–1945.

Rova, Laitasaari

Muhoksen reserviläisten pystyttämä muistomerkki Muhoksen Rovalla vuosina 1936-1944 sijainneen suojeluskunnan ampumaradan muistoksi. Muistomerkki paljastettiin 15.5.2012. Kiveen kiinnitetyssä laatassa on latinankielinen teksti: ”Si vis pacem, para bellum”, joka tarkoittaa suomeksi: ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”.

Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen puisto, Muhostie 2

Muhokselle vuonna 1998 pystytetty Suomen peruskartoituksen aloittamisen muistolaatta kunnioittaa merkittävää hetkeä suomalaisen kartoitustyön historiassa. Suomen peruskartoitus aloitettiin vuonna 1947 juuri Muhoksen alueelta, karttalehdeltä 3421 12 Hyrkäs, mikä tekee kunnasta erityisen paikan maanmittauksen ja karttatieteen näkökulmasta.

Muistokivi toimii kunnianosoituksena niille asiantuntijoille ja työntekijöille, jotka osallistuivat valtakunnallisen kartoitusjärjestelmän rakentamiseen. Se muistuttaa myös siitä, kuinka tarkka ja ajantasainen karttatieto on ollut keskeinen osa yhteiskunnan kehitystä – niin maanmittauksessa, rakentamisessa kuin ympäristönsuojelussa.

Laitilantie

Syväyksen rannassa sijaitseva muistokivi kertoo ajasta, jolloin Oulujoen tervansoutajat ja koskenlaskijat sauvoivat veneensä joen varrelta Syväykselle. Siellä veneet siirrettiin maitse Sotkajärvelle, koskien yläpuolelle. Tämä käytäntö jatkui aina vuoteen 1944 saakka. Muistokiven tarkoituksena on muistuttaa jälkipolvia entisajan rikkaasta koskenlaskuperinteestä.

Muistokivi on pystytetty Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna 1992 Muhoksen kotiseutuyhdistyksen ja Mäntyranta-Honkalan kylätoimikunnan toimesta.

Hiihtomajantie 61

Satusetä Sakari Topeliuksen (1818-1898) isoisän isän perheen piilopirtti oli tällä paikalla Isonvihan (1714-1721) aikana. Paikka on Topeliuksen Koivu ja tähti -sadun lähtökohta. Muistomerkin on suunnitellut ja pysyttänyt Muhoksen kotiseutuyhdistys vuonna 1986. Muistomerkin huollosta ja ylläpidosta vastaa Muhoksen kunta.

Valkolantie 10

Suomen Postin ja Muhoksen kotiseutuyhdistyksen yhteistyönä pystyttämä seinälaatta. Valkolan talossa toimi muun muassa Muhoksen ensimmäinen posti vuosina 1889-1927. Talo liittyy myös laajemmin Muhoksen hallinnolliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen: ensimmäinen kuntakokous pidettiin juuri Valkolan talossa vuonna 1866, ja sen isäntä, Juhana Petter Valkola, oli keskeinen vaikuttaja niin kunnalliselämässä kuin kansallisella tasolla valtiopäivämiehenä.

Nykäläntie 18

Muhoksen keskustassa sijaitseva yksityinen taidegalleria, perustettu vuonna 1977. Esillä on taidemaalari ja runoilija Terttu Jurvakaisen teoksia sekä vierailevien taiteilijoiden näyttelyitä. Galleria toimii myös kahvilana ja kulttuurikohtaamispaikkana. Näyttelytilaa on 600 m², ja kesänäyttelyt ovat avoinna yleisölle vuosittain.

Katso lisätiedot: terttujurvakainen.fi

Muhostie 2

Muhoksen keskustassa sijaitseva Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus on monipuolinen tapahtuma- ja kohtaamispaikka, jossa järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, juhlia ja kulttuuritilaisuuksia ympäri vuoden.

Kulttuurikeskuksen tilat palvelevat niin paikallisia yhdistyksiä kuin valtakunnallisia esiintyjiä. Kulttuurikeskuksen nimi viittaa Zacharias Topeliuksen satuun, joka on vahvasti juurtunut Muhoksen identiteettiin.

Lue lisää täältä.

Kirkkotie 3

Muhoksen kirkko on Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko, rakennettu vuonna 1634. Kirkkotapuli valmistui vuonna 1762. Kirkossa on nähtävillä Emanuel Granbergin maalauksia 1770-luvulta.

Lisätietoa kirkosta Muhoksen seurakunnan sivuilta.

Kirkon ympäristöstä löytyy useita merkittäviä muistomerkkejä:

• Vapaussodan muistomerkki 1918
• Sankarivainajien muistopatsas, veistänyt Martti Tarvainen, 1949
• Kirkkotarhaan haudattujen muistokivi 1634–1808
• Muhoksen toisen kirkon sijaintipaikan muistomerkki 1530–1630, pystytetty vuonna 2016
• Vaivaisukko, veistänyt Elias Vainio, 1934

Muhostie 17

Muhoksen kotiseutumuseo sijaitsee vanhassa lainajyvämakasiinissa Tikkalanmäellä, aivan Muhoksen keskustan tuntumassa. Museota ylläpitää vuonna 1953 perustettu Muhoksen kotiseutuyhdistys, ja se tarjoaa kävijälle ainutlaatuisen katsauksen paikkakunnan historiaan ja kulttuuriperintöön.

Museon kokoelmat esittelevät laajasti alueen museoesineistöä ja muistiinmerkittyä kansantietoutta: mukana on esineitä, valokuvia ja tarinoita, jotka kertovat elämästä Muhoksella eri aikakausina.

Kotiseutumuseo on avoinna erityisesti kesäkaudella ja toimii osana Muhoksen kulttuurireittiä. Museon toimintaa rikastuttavat myös kesätapahtumat, joista tiedotetaan kunnan ja kotiseutuyhdistyksen kanavissa.

Tiedustelut: Juha Kukkohovi, kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja, 050 303 1850

Muhoksella sijaitse kolme vesivoimalaitosta, jotka kaikki on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi.

Esittelyt sopimuksesta, p. 010 4548 111 / Fortum.

Pyhäkosken voimalaitos – Leppiniemi

Leppiniementie 565

Pyhäkosken voimalaitos on Suomen vesivoimalaitoksista teholtaan kolmanneksi suurin, ja sen putouskorkeus on 32,4 metriä. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin 1941, ja jatkosodan vuoksi rakentaminen venyi lopulta yli kymmeneen vuoteen. Oulujoen suurin voimalaitos avattiin 1951. Laitoksen sisällä toimii sähkömuseo, joka kertoo Oulujoen voimaloiden rakentamisen historiasta ja vesivoiman kehityksestä alueella. Voimalaitoksen ympärille rakennettu Leppiniemen asuntoalue on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi. Alue edustaa 1940–1950-lukujen funktionalistista suunnittelua ja yhteisöllistä asumista.

Montan voimalaitos

Montantie 132

Montan voimalaitos sijaitsee noin 2 km Muhoksen keskustaajamasta, ja sen putouskorkeus on 12,2 metriä. Voimala rakennettiin vuosina 1951-1957. Erityistä laitoksessa on sen sijoittaminen savikivimuodostuman päälle, mikä rikkoi aikanaan vallitsevan käsityksen siitä, ettei voimalaitosta voi perustaa muulle kuin peruskalliolle.

Pällin voimalaitos

Repokankaantie 626

Pällin voimalaitos sijaitsee Muhoksen ja Utajärven rajalla, ja sen putouskorkeus on 13,9 metriä. Voimalaitosta alettiin rakentaa vuonna 1949 ja se otettiin käyttöön kesällä 1953.

Ponkilantie

Muhosjoen yli kulkeva Ponkilan silta on kaunis ja arvokas osa paikallista rakennusperintöä. Vuonna 1931 valmistunut silta on teräsrakenteinen riippusilta, jonka kansi on rakennettu puusta. Sen pituus on 71 metriä ja jänneväli 60 metriä, mikä tekee siitä vaikuttavan rakenteen aikansa teknologialla toteutettuna.

Silta on ollut tiemuseokohde vuodesta 1982 lähtien, ja se on rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä, mikä mahdollistaa sen säilymisen tuleville sukupolville.

Muhoksen tori, Asematie

Muhoksen WALK OF FAME tuo tuulahduksen Hollywoodin tähtien glamouria Pohjois-Pohjanmaalle. Hollywoodin Walk of Famen tavoin Muhoksen WALK OF FAME nostaa esille tunnustusta ansaitsevia muhoslaisia. WALK OF FAME on vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017 perustettu katukivetykseen rakentuva ja alati elävä laattojen nauha Muhoksen torilla. Walk of Fame koostuu laatoista, jotka osoittavat kunnioitusta henkilöille tai ryhmille, jotka ovat tuoneet Muhosta esille niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

Muhoksen Walk of Fame -tähdet:

• Kristoffer Topelius, Sakari Topeliuksen Koivu ja tähti -sadun keskushenkilö
• Pehr Gullsten, runonlaulaja Oulujokilaaksossa
• Carl Jacob Frosterus, rovasti
• J.P. Valkola, Valtiopäivämies
• Yrjö Kesti, ensimmäinen muhoslainen kansanedustaja
• Kalle Anttila, mestaripainija ja kaksinkertainen painin olympiamitalisti
• Hilda Musta, Muhoksen mimmin todennäköinen esikuva
• Armi Kuusela, Miss Universum 1952
• Terttu Jurvakainen, taidemaalari
• Sentenced, metallimusiikkiyhtye
• Tapio Sipilä, suomalainen kreikkalais-roomalaisen painitavan painija, maailmanmestari ja olympiamitalisti.
• Toivo Salonen, pikaluistelija, olympiamitalisti

Kylmälänkylän Tuppu, Kylmälänkyläntie

Orjaleirin muistomerkillä kunnioitetaan 1700-luvun alussa olleen isonvihan uhreja. Orjaleirille kerättiin Oulujokivarresta siepattuja lapsia, jotka vietiin orjiksi rakenteilla olleeseen Pietariin ja edelleen myytäviksi idän orjamakkinoilla. Muistomerkin on suunnitellut ja kustantanut asianajaja Antero Kassinen. Muistokivi paljastettiin 3.9.2022.

Teerikangas, Kajaanintie 985

Muhoksen Teerikankaalla sijaitsee vaikuttava muistomerkki entisajan teloituspaikalla. Teerikangas toimi Muhoksen käräjäkunnan virallisena mestauspaikkana vuosina 1766–1802, ja tuona aikana siellä toimeenpantiin neljä kuolemantuomiota.

Muistomerkki, joka paljastettiin 25. heinäkuuta 2020, on asianajaja Antero Kassisen suunnittelema ja hänen asianajotoimistonsa toteuttama. Patsas on oikeushistoriallinen kunnianosoitus ajalle, jolloin syytetyillä ei ollut oikeutta asianajajaan, vaikka heitä uhkasi kuolemanrangaistus.

Muistomerkin yhteyteen on istutettu kolme kuusta, jotka symboloivat teloittajan tukikohtaa ennen toimituksen alkamista. Patsaan muotoilu viittaa teilinpaaluun ja teilirattaaseen, ja siinä käytetty mestauskirves on tarkka jäljennös Kuopion viimeisen lääninpyövelin työkalusta.