Henkilöstön johtamistaidot uudelle tasolle digitaalisten ratkaisujen avulla
Syksyllä 2020 Muhoksen kunnassa aloitettiin henkilöstön, esihenkilötyön ja johtamisen kehittäminen samaan aikaan kun koronavirus haastoi perinteisiä työelämän käytäntöjä ja toi ennalta arvaamatonta muutosta kunnan palvelutuotannon organisointiin. Suurten kehitystrendien – mm. väestön ikääntyminen ja kasvava eläköityminen, syntyvyyden aleneminen, digitalisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistaminen – lisäksi kunnan kehittämistarvetta vauhdittavat työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen haasteet. Kehittämistyön avulla halutaan vähentää sairauspoissaoloja sekä suunnata huomiota esihenkilöiden ja johtajien hyvinvointiin ja jaksamisesta huolehtimiseen, minkä lisäksi tavoitteena on työelämän laadun kestävä kehittäminen ja yhä laadukkaammat palvelut kuntalaisille.
”Olemme ottaneet muutamassa kuukaudessa merkittävän askeleen kohti toimintakulttuuria, jossa jokainen voi innostua ja omistautua sekä itsensä että koko organisaation kehittämiseen. Menestys piilee ihmisissä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Haluamme valjastaa henkilöstön koko osaamisen ja sisäisen motivaation tuottavaan työhön kuntalaisten parhaaksi. Arvostan suuresti sitä ketteryyttä, jolla henkilöstö on lähtenyt mukaan tähän yhteiseen hankkeeseen”, kiittää henkilöstöpäällikkö Jouni Tiirola.
Myös henkilöstön edustajat ovat ottaneet kehittämistyön hyvin vastaan. Jytyn pääluottamusmies Pirkko Manelius kertoo, että kaikki henkilöstöryhmän edustajat ovat täysillä mukana kehittämistyössä. Hän odottaa konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten esihenkilöiden johtamistyön paranemisen kautta saadaan koko henkilöstö mukaan kehittämistyöhön. Tästä seuraisi työhyvinvoinnin parantuminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentyminen. Hän on kokenut kehittämistyön positiivisena: “Henkilöstön edustajat on otettu hyvin mukaan kehittämistyöhön. Hanke on erittäin hyvä ja ajankohtainen. Meillä on kovat odotukset.”
Muhoksen kunta valitsi kehittämisen kumppaniksi Mcompetence Oy:n, joka on erikoistunut henkilöstölähtöiseen toiminnan kehittämiseen. “Autamme asiakkaitamme kohti menestystä, pehmeillä henkilöstölähtöisillä keinoilla kovia mitattavia taloudellisia tuloksia saavuttaen. Ratkaisumme perustuvat Lapin yliopistossa tehtyyn läpimurtoon työelämän laadun mittaamisessa ja johtamisen tekoälyn kehityksessä. Henkilöstöjohtamisen avuksi on kehitetty tekoäly, joka auttaa esihenkilöitä luomaan kestävää kilpailuetua työelämän laadun avulla. Tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla työhyvinvointi voidaan muuttaa henkilöstön suorituskyvyksi luotettavalla tavalla. Uudessa mallissa työelämän laatu nähdään itsenäisenä mitattavana tuotantotekijänä muiden resurssien rinnalla”, taustoittaa Mcompetence Oy:n toimitusjohtaja Tauno Hepola.
Kehittämistyössä Muhoksen kunnan henkilöstö osallistuu säännöllisesti työelämän laadun mittauksiin, joissa arvioidaan suorituskyvyn ja jaksamisen kannalta tärkeitä tekijöitä. Tulosten pohjalta järjestetään tarvittavat tukitoimet ja interventiot. Oppimisprosessin tavoin kehittämistyöhön on varattu mahdollisuus henkilökohtaiseen tukeen sekä annettu valinnanvapautta henkilöstön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
”Vahvistamme kunnan strategista työkykyjohtamista, ennaltaehkäisemme työkyvyttömyysriskiä ja edistämme tuloksellisuutta ja uudistumiskykyä. Muhoksen kunnan on tärkeä kehittää vetovoimaa kuntatyönantajana. Sen lisäksi keskeistä on varmistaa ns. pitovoima, joka tarkoittaa sitä, että kehittämällä kestävällä tavalla työelämän laatua ja hyvinvointia uusia digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen saamme pidettyä ammattilaiset kunnan palveluksessa sekä kunta muuttovoittoisena”, Jouni Tiirola kertoo.
“Työn voimavarojen merkitys työhyvinvoinnin ja jaksamisen suojatekijöinä kasvaa entisestään. Työn imu parantaa organisaation tehokkuutta tietyin edellytyksin, joista keskeisin on se, että henkilöstö palautuu riittävästi työkuormituksesta. Johtajien ja esihenkilöiden pitää siksi hallita sekä työpahoinvoinnin välttäminen että työn imun kokemusten edistäminen”, painottaa Tauno Hepola.
Kehittämistyö pohjautuu Muhoksen kuntastrategiaan 2018-2025, jossa toimenpiteiksi osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön varmistamiseksi on valittu mm. esihenkilöiden työkykyjohtamisen vahvistaminen ja avoimen vuorovaikutuksen kehittäminen työyhteisössä. Yksi kunnan arvoista on “kekseliäisyys”, eli innovatiivisuuden arvostaminen ja uusien toimintamallien edistäminen. Tämän pohjalta myös kehittämistyössä hyödynnetään uusimpia digitaalisia ratkaisuja, kuten työelämän laadun QWL-mittausta, joka auttaa tunnistamaan kehittämispotentiaalin ja kohonneet henkilöstöriskit, sekä tekoälyavusteista simulaatio-oppimista, joka auttaa oivaltamaan kuinka hyvä vuorovaikutteinen ihmisten johtaminen vaikuttaa työelämän laatuun, suorituskykyyn ja taloudelliseen tulokseen.
Muhoksen yläkoulun rehtori Juha Piirala on tyytyväinen siihen, että esihenkilöiden koulutukseen kiinnitetään huomiota. Hän on jo kokeillut kehittämishankkeeseen liittyvää simulaatiopeliä ja kertoo sen olevan erilainen tapa oppia: “Esihenkilötyö on laaja kokonaisuus ja vaatii monen asian hallintaa – peli tuo sen seikan hyvin esille. Pelissä pärjääminen edellyttää kohtalaisen suurta ennakkotietämystä aihealueesta.”
Kehittämistyö jatkuu työyhteisöryhmissä. Esihenkilöt laativat oman johtamisen vuosikellonsa ja toteuttavat työyhteisöryhmissä sopimiaan kehittämistoimenpiteitä. Muhoksen kunnassa valmistaudutaan siirtymään jatkuvan parantamisen vaiheeseen, jonka tavoitteena on juurruttaa uusi vuorovaikutteinen toimintatapa osaksi esihenkilöiden toteuttamaa päivittäisjohtamista. Seuraava työelämän laadun mittaus on toukokuussa 2021.
Lisätiedot
Jouni Tiirola
henkilöstöpäällikkö
044 4970 008
jouni.tiirola@muhos.fi
