Rakentamisen määräykset ja ohjeet

• Rakentamislaki (751/2023)
• Alueidenkäyttölaki 132/1999
• Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999
• Suomen rakentamismääräyskokoelma
• Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta (683/2024)
• Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista (1063/2024)
• Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista (631/2024)
• Ympäristöministeriön asetus purkumateriaali ja rakennusjäteselvityksestä (1089/2024)
• Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015)

Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Ne voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakennustapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, asuinhuoneiston lyhytaikaisesta vuokraamisesta, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja.

• Ympäristönsuojelumääräykset 
• Jätehuoltomääräykset 

ämä ohje perustuu 1.1.2025 voimaan tulleeseen rakentamislakiin sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.

Pihalle sijoitettavien aitojen ja porttien rakentamisessa on huomioitava alueen voimassa olevan kaavan määräykset ja rakentamistapaohjeet, jotka löytyvät kunnan karttapalvelusta.

Suunnitteluohjeita

Aitaa ja porttia suunniteltaessa tulee suunnittelijan olla tehtävään nähden riittävän ammattitaitoinen.

Aidan ja portin tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöönsä. Rakennuskohteen on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuva ja edistettävä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän, korkealaatuisen, sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista (RakL 5 § 1 mom. 1 kohta).

Värityksessä tulee välttää liian vaaleita ja kirkkaita värisävyjä niiden huolto-ongelmien sekä kuntakuvallisesti liian voimakkaan ilmeen vuoksi. Katurajoille rakennettavien aitojen materiaaliksi ei sovi käsittelemätön painekyllästetty puu. Metalliset verkkoaidat soveltuvat pääosin vain teollisuus- ja varastointialueille. Asuinalueella verkkoaita on mahdollista toteuttaa pensasaidan rinnalle tontin omalle puolelle.

Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Erityisesti puuaidan suorana pysymiseen tulee kiinnittää huomiota. Korkea aita vaatii paremman perustamisen.

HUOM! Naapureita on aina tiedotettava aidan, muurin tai portin rakentamisesta.

Tonttien väliselle rajalle saa rakentaa aidan naapurien yhteisellä sopimuksella. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin haltijat puoliksi, ellei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä.

Ilman naapurin suostumusta aita voidaan rakentaa, jos aidan etäisyys naapuritontin rajasta on suurempi kuin aidan korkeus, ja aita voidaan huoltaa omalta kiinteistöltä. Aidan ja tontin rajan välinen tila on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Aidan sijoittaminen kiinteistörajan sisäpuolelle ei muuta kiinteistön rajoja.

Ympäristöä rumentava aita tai portti voidaan määrätä purettavaksi.

Luvanvaraisuus

Kiinteistön omistaja tai haltija voi rakentaa tai istuttaa tonttinsa rajoille näiden ohjeiden mukaisen aidan ilman rakentamislupaa, ellei asemakaava tai siihen liittyvä rakentamistapaohje tai alueellinen rakentamistapaohje toisin määrää. Asemakaava ja rakentamistapaohjeet löytyvät kunnan Karttapalvelu.

HUOM: Mikäli aitaa ei toteuteta tämän ohjeen mukaisena, tulee sille hakea rakentamislupa. Aidan toteutusmahdollisuus arvioidaan lupamenettelyssä.

Ilman rakentamislupaa toteutettavat aitatyypit

• Tontin rajaaminen kasvillisuudella, kun aita on enintään 2,5 m korkea. Katurajalla aidan tulee olla kokonaisuudessaan oman tontin puolella.
• Puu- ja metalliaita, kun aita on enintään 1,4 m korkea tai teollisuus- ja varastointikiinteistöillä enintään 2 m korkea. Aita ei saa olla täysin umpinainen.
• Kiviaita ja muuri, kun aita on enintään 0,5 m korkea tai tukimuurina toimiva aita kaiteineen enintään 1,4 m korkea. Kivikorimuuri ei täytä kaavan määräystä luonnonkivimuurista.
• Asuntopihan aita yhtiömuotoisessa kiinteistössä tai kytketyssä pientalossa (kuntapientalo), kun aita on enintään 1,8 m korkea. Asuntopiha-aitojen tulee olla yhtiössä yhdenmukaiset.
• Portti, kun se on enintään 1,4 m korkea ja pylväineen enintään 4 m leveä.

Pelastuslaitosten aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuusohje 2024

Ohjeen tarkoitus on kertoa aurinkosähköjärjestelmien omistajille, suunnittelijoille, rakentajille ja viranomaisille aurinkosähköjärjestelmien riskit, niihin liittyvät keskeisimmät turvallisuusmääräykset ja -ohjeet sekä antaa pelastustoimen näkemyksen mukaisia suosituksia pelastustoiminnan mahdollistamiseksi, pelastushenkilöstön työturvallisuuden huomioimiseksi ja hyvän paloturvallisuuden toteutumiseksi. Ohje käsittelee uusien toteutettavien aurinkosähköjärjestelmien suunnittelua, toteutusta, käyttöä ja huoltoa. Olemassa oleviin kohteisiin ohjetta voi soveltaa mahdollisuuksien mukaan suosituksena turvallisuutta parannettaessa.

Tämä ohje on sovellettavissa kaikkiin rakennuksiin kiinteästi asennettaviin sekä erillisiin sähköntuottoon liittyviin aurinkosähköjärjestelmiin koosta riippumatta. Kaikki aurinkosähköjärjestelmien asennukset eivät ole luvanvaraisia, jolloin riskien arviointi ja turvallisuustason toteutus ovat hankkeeseen ryhtyvän vastuulla.

Ohje on päivitetty kevään 2024 aikana soveltumaan paremmin laajojen, teollisen mittakaavan aurinkovoimaloiden suunnitteluun. Päivitys koski erityisesti lukua 5.3.1, samalla tehtiin muutamia pieniä täsmennyksiä. Ohjeen päivitetty versio on ennen viimeistelyä ja hyväksyntää käynyt kommentoitavana pelastuslaitosten ja eri alojen asiantuntijoilla sekä Auringosta Energiaa -koalition edustajilla. Saadut kommentit on käsitelty ja käyty läpi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Sähkölaitteistot-ryhmän edustajien kanssa. Kommentit on huomioitu ohjeen viimeistelyssä mahdollisuuksien mukaan.

Ohje hyväksyttiin kesäkuussa ja julkaistiin marraskuussa 2024 (alkuperäinen ohje julkaistiin tammikuussa 2023).

Rakennuksen tyylin, pintamateriaalin tai värityksen muutos edellyttää suunnitelman hyväksynnän tai toimenpideluvan. Rakennuksen alkuperäiseen tyyliin palauttavat julkisivumuutokset voidaan tehdä suunnitelmien hyväksynnällä. Rintamamiestaloissa alkuperäisestä tyylistä poikkeavaa julkisivumuutosta ei sallita.

Omakotitaloissa julkisivuvärin muutos ei edellytä lupaa. Suojelukaava-alueilla tulee oleelliset värimuutokset kuitenkin hyväksyttää.

Ikkuna-aukotukseen ja oviin tehtävät muutokset

Rakennuksen ikkunat ja ovet voidaan vaihtaa ilman toimenpidelupaa, jos niiden malli ja väri on alkuperäisen rakennusluvan mukainen, ja valoaukko ei pienene.

Ikkuna-aukkojen lisääminen ja poistaminen sekä ikkunajaon ja -värin muutokset edellyttävät suunnitelman hyväksyttämisen tai toimenpideluvan.

Kattoon tehtävät muutokset

Materiaalin ja värin muuttaminen voidaan tehdä suunnitelman hyväksynnällä, jos muutos ei ole asemakaavan tai rakennustapaohjeen vastainen.

Kattomuodon muutokset ja kattoikkunoiden rakentaminen edellyttävät luvan. Katon suuntaisia lapeikkunoita voidaan rakentaa suunnitelman hyväksynnällä.

Markiisit

Markiiseja saa asentaa asuinrakennuksen maantasokerrokseen taloyhtiön luvalla. Markiisien tulee olla yhtenäiset samassa rakennuksessa.

Suunnitelmien hyväksyttäminen

Vähäisissä hankkeissa rakennusjärjestyksen 3 § mukainen suunnitelmien hyväksyttäminen voidaan tehdä Lupapiste.fi-palvelun kautta.

Hanke voidaan määrätä luvanvaraiseksi, jos siihen liittyy merkittävä kunta kuvallinen tai naapurin etuun vaikuttava näkökulma (toimenpidelupa) tai jos hanke vaikuttaa rakennuksen kerrosalaan, terveellisyyteen tai turvallisuuteen (rakennuslupa).

Haja-asutuksen puutteellisesti käsitellyt jätevedet lisäävät ympäristön kuormitusta. Toimiva jätevesijärjestelmä puolestaan parantaa pihapiirin viihtyisyyttä ja lähivesistöjen tilaa ja luo edellytykset kaivoveden hyvälle laadulle.

Jokaisen kiinteistönomistajan tulee tietää oman jätevesijärjestelmän rakenne ja toiminta. Järjestelmästä tulee laatia selvitys, joka tulee säilyttää kiinteistöllä. Kiinteistön omistuksen vaihtuessa se tulee esittää uudelle omistajalle tai pyydettäessä viranomaiselle.

Milloin jätevesijärjestelmää ei tarvitse uusia

Haja-asutuksen jätevesisäännösten mukaan kiinteistön jätevesijärjestelmää ei pääsääntöisesti tarvitse uusia, jos:

• kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä
• jätevesijärjestelmä täyttää jo säännösten vaatimukset eli jos rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen
• vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön haltija on syntynyt ennen 9.3.1943 tai kiinteistö ollaan liittämässä viemäriverkkoon (Muhoksen vesihuollon verkkoon)

Edellytyksenä kuitenkin on, että kiinteistön jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Ennen vuotta 2004 rakennettu jätevesijärjestelmä

Ellei ennen vuotta 2004 luvan saanut jätevesijärjestelmä täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia, se tulee korjata välittömästi silloin kun:

• kiinteistö sijaitsee enintään 100 m etäisyydellä vesistöstä tai
• kiinteistö sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella

Muilla alueilla sijaitsevilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän uusiminen tulee ajankohtaiseksi vasta seuraavan suuren remontin (esim. vesikäymälän rakentaminen, viemärilaitteistojen luvanvarainen korjaustyö, rakennuslupaa edellyttävät muutokset) yhteydessä.

Tähän voidaan hakemuksesta myöntää määräaikainen poikkeaminen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan edellytettyjen toimien kohtuuttomuuden tai jätevesien huomattavan pienen määrän perusteella. Luvan poikkeamiseen myöntää kirjallisesta hakemuksesta Oulun seudun ympäristönsuojeluviranomainen. Poikkeamislupahakemuksen käsittely on maksullinen. Maksun suuruus on määrätty voimassa olevassa ympäristönsuojeluviranomaisen taksassa. Lisätietoja poikkeamisluvan hakemisesta saa Oulun seudun ympäristönsuojeluyksiköstä.

Uuden järjestelmän rakentamisessa ja vanhan olennaisessa muuttamisessa huomioitavaa

Oulun seudun ympäristönsuojelumääräyksissä on lisävaatimuksia uusille ja perusteellisesti saneerattaville jätevesijärjestelmille liittyen mm. suojaetäisyyksiin, ranta- ja pohjavesialueella hyväksyttäviin järjestelmiin ja järjestelmien huoltoon. Rantavyöhykkeellä, eli enintään 100 metriä vesistöstä, käymäläjätevedet on joko johdettava tiiviiseen säiliöön tai johdettava käsiteltäväksi rantavyöhykkeen ulkopuolelle tai käsiteltävä rantavyöhykkeellä niin, että käsitellyt jätevedet johdetaan vyöhykkeen ulkopuolelle. Ympäristönsuojelumääräyksistä voi hakea poikkeamista ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamista haetaan samalla lomakkeella kuin poikkeamista ympäristönsuojelulain mukaisesta perustason puhdistusvaatimuksista ja hakemuksen käsittelystä peritään vastaavasti ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu.

Jätevesijärjestelmän rakentamiseen ja vanhan järjestelmän olennaiseen muuttamiseen haetaan toimenpidelupaa Muhoksen rakennusvalvonnalta.

Jätevesijärjestelmän uusiminen kannattaa aloittaa ottamalla yhteys asiantuntevaan suunnittelijaan, joka auttaa valitsemaan kiinteistölle sopivimman järjestelmän. Suunnitelma järjestelmästä toimitetaan rakennusvalvontaan jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamishakemuksen liitteenä.

Järjestelmän säännöllinen huolto ja tarkkailu tärkeää

Toimiakseen hyvin jätevesijärjestelmä tarvitsee säännöllistä tarkkailua ja hoitoa sekä tarvittaessa huoltoa. Järjestelmällä tulee olla ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, joiden mukaisesti tarvittavat ylläpito- ja huoltotoimet tehdään. Kaikki tehdyt toimet ja havainnot kirjataan ylös käyttöpäiväkirjaan.

Lähes kaikkiin jätevesijärjestelmiin liittyvä oleellinen hoitotoimenpide on riittävän usein ja säännöllisesti tehtävä lietteentyhjennys. Asumisessa syntyvät jätevesilietteet kuuluvat ns. kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, joten tyhjennykset hoitaa Lakeuden EKO. Lietteentyhjennykset saa nykyisin siten tilata vain Muhoksen Vesihuolto Oy:n asiakaspalvelusta. Kiinteistön haltija voi poikkeustapauksissa käsitellä kiinteistöllään syntyviä lietteitä omatoimisesti. Omatoimisen käsittelyn edellytyksenä on, että liete hygienisoidaan asianmukaisesti ja käsittelystä tehdään etukäteen ilmoitus alueelliselle jätehuoltolautakunnalle

Rakentamislaki 63−65 §

Rakentamislain mukaan kunnan on ilmoitettava rakentamis- ja sijoituslupahakemuksen vireilletulosta ja kuultava naapureita, jollei ilmoittaminen ja kuuleminen rakentamishankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurien edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Viranomaisen suorittama kuuleminen on maksullinen.

Rakentamisluvan kuulemissäännökset koskevat soveltuvin osin myös sijoittamis-, poikkeamis- purkamis- ja maisematyölupahakemuksia. Naapurin kuulemisella tarkoitetaan sitä, että naapureille annetaan tieto rakennuslupahakemuksen vireille tulemisesta ja heille annetaan mahdollisuus ilmaista kantansa hankkeeseen.
Luvan hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hank-keen kannalta merkittävistä asiakirjoista ja tiedoista sekä selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan hankkeeseen.

Kun rakentamislupa tulee vireille, on luvan hakijan tiedotettava siitä rakennuspaikalla.

Kuulemistarpeessa olevien naapureiden määrittely

Naapurikuulemisen tarve ja laajuus riippuvat hankkeen ominaisuuksista. Rakennusvalvonta määrittelee naapurikiinteistöt, joita kunkin hankkeen kohdalla naapureina kuullaan. Hankkeeseen ryhtyvä voi tämän jälkeen kuulla heitä alla mainitun ohjeen mukaisesti. Mikäli luvan hakija ei ole selvillä naapurikiinteistöjen omistajista tai haltijoista, kiinteistöjä koskevan omistajaselvityksen voi tilata kunnalta. Kunta perii omistajaselvityksistä taksan mukaisen maksun.

Ohje naapurien kuulemiseen

Naapurikuulemisessa naapuritonttien omistajille esitellään pääpiirustussarjan asemapiirustus ja muut naa-purin edun kannalta olennaiset suunnitelmat. Tämän jälkeen heiltä pyydetään allekirjoitukset omien tont-tiensa kohdalle naapurinkuulemisasiakirjaan. Täytetty naapurikuulemisasiakirja liitetään lupahakemukseen ja toimitetaan rakennusvalvontaan.

Naapurikuulemisessa käytettävän erillisen asemapiirroksen tulee olla A4- tai A3-kokoinen, lupahakemuksen kanssa yhteneväinen ja seuraavan periaatemallien mukainen.

Naapurikuulemisessa käytettävän erillisen asemapiirroksen periaatemalli.

Mikäli suunnitelma poikkeaa määräyksistä, tulee poikkeamiset yksilöidä naapurikuulemisasiakirjaan. Asiakirjaan on myös lisättävä maininta siitä, että naapurit ovat tietoisia kyseisistä poikkeamisista. Mikäli naapuri haluaa esittää kantansa hankkeesta, se tulee tehdä kirjallisesti, erillisenä asiakirjana, joka liitetään lupahakemuksen liitteeksi. Huomioitavaa on myös, että poikkeamisista on aina neuvoteltava etukäteen rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.

Pientalojen suunnitteluasiakirjoja koskeva ohje

Sijaintiosoitteiden antaminen uusille kohteille ja vanhojen osoitteiden muuttaminen tarvittaessa kuuluvat kunnan tehtäviin.

Asemakaava-alueella uudet tontit saavat osoitteen tonttijakovaiheessa. Kulmatontille tulee osoite kummaltakin kadulta, ja rakennusten osoitteet käsitellään rakentamisluvan yhteydessä. Tuleva osoitekäytäntö on hyvä varmistaa jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.

Haja-asutusalueella ei rakentamattomalla kiinteistöllä ole vielä osoitetta. Rakennus saa osoitteen rakentamislupavaiheessa. Osoitenumero on matkaan perustuva, ja asemapiirros osoittaa rakennuksen tai liittymän sijainnin, johon matka mitataan.

Palo-osastoinnin ja palokatkojen merkitys

Rakennus jaetaan palo-osastoihin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi, pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi sekä omaisuusvahinkojen rajoittamiseksi. Palo-osastot rajautuvat osastoiviin rakennusosiin, jotka tulee tehdä niihin liittyvine laitteineen ja varusteineen siten, että palon leviäminen osastosta toiseen estyy määrätyn ajan.

Osastoivien rakennusosien kuten seinien ja välipohjien läpi joudutaan usein viemään mm. vesi- ja viemäriputkia, ilmanvaihtokanavia ja sähköjohtoja. Näiden läpivieminen edellyttää, ettei rakennusosan osastoivuutta olennaisesti heikennetä. Palokatkolla tarkoitetaan läpäistävän rakenteen tiivistämistä vaadittavaa palo-osastointia vastaavaksi.

Palokatkotuotteiden ja läpivientiratkaisujen kelpoisuus

Palokatkotuotteiden kelpoisuus voidaan osoittaa varmennettujen sertifikaattien avulla. Eurooppalainen tekninen hyväksyntä (ETA) on varmennettu sertifikaatti, joka johtaa CE-merkintään. Ellei CE-merkintää ole, on tuotteen kelpoisuus selvitettävä etukäteen rakennuspaikkakohtaisesti. Selvitys voi perustua esimerkiksi vapaaehtoiseen VTT-sertifikaattiin, jonka tulee sisältää myös selvityksen tuotteiden pitkäaikaiskestävyydestä.

Sertifikaatti on voimassa vain, kun toteutus tehdään sertifikaatin liitteenä olevien asennusohjeiden ja -detaljien mukaisesti. Detaljit sisältävät mm. rajoituksia läpivientiaukon koolle ja läpimenevien johdotusten tyypeille, dimensioille ja lukumäärille sekä sijoittelulle.

Johdotusten reittejä ja niitä varten tehtäviä läpivientiaukkoja suunniteltaessa tulee varmistaa, että asennuksen jälkeen aukko on paloteknisesti tiivistettävissä jollain palokatkotuotteella kyseistä tuotetta koskevien sertifikaatissa varmennettujen asennusohjeiden mukaisesti.

Palokatkosuunnitelma

Palokatkosuunnitelma on rakennushankkeeseen ryhtyvän asiantuntijan, ennen kohteen toteutusta, laatima erityissuunnitelma, joka laaditaan muiden erityissuunnitelmien (rakenne-, lvi-, sähkösuunnitelmat) laatimisen rinnalla ja yhteistyössä näiden alojen erityissuunnittelijoiden kanssa. Palokatkosuunnitelman runkona on pohjapiirustus, johon on merkitty palo-osastojen rajat ja osastointiluokat. Piirustuksen pohjana voidaan käyttää esim. reikäpiirustusta, vv-piirustusta tai sähköpiirustusta.

Pohjapiirustukseen merkitään kunkin läpiviennin kohdalle käytettävä palokatkotyyppi esimerkiksi kirjain- tai numerotunnuksin. Pohjapiirustusta täydentävissä detaljipiirroksissa esitetään kukin läpivienti reunaehtoineen (sallitut läpivietävät johdotukset mahdollisine reuna- ja keskiöetäisyyksineen, läpivientiaukkojen sallitut koot, osastoivien rakenteiden materiaalit ja paksuudet).

Palokatkosuunnitelmaan sisältyy yleensä myös tekstiosa, jossa voidaan esittää vaatimuksia mm. asentajan pätevyydelle, tarkastusten järjestämiselle sekä tarkastusten dokumentoinnille, palokatkojen merkitsemiselle ja tuotteen käyttöiälle.

Palokatkosuunnitelman voi laatia rakenne-, LVI-, sähkö-, arkkitehti- tai paloalan suunnittelija.

Suunnitelmassa esitetään kullekin läpiviennille yksi vaatimukset täyttävä ratkaisu. Mikäli suunnitellusta ratkaisusta halutaan poiketa, tulee työmaan vastaavan työnjohtajan tai erityisalan työnjohtajan ottaa yhteyttä suunnitelman laatijaan, jonka tulee tehdä tarvittavat suunnitelmamuutokset niin, että ne täyttävät läpiviennille asetettavat viranomaisvaatimukset. Tuotenimillä suunniteltaessa suunnitelmissa ei saa käyttää termiä ”tai vastaava” tms., koska vaatimukset täyttävien asennusdetaljien erilaisuudesta johtuen ei valintaa voida jättää urakoitsijan tehtäväksi vaan tehtävä on palautettava ao. suunnittelijalle.

Palokatkoasennusten jälkeen palokatkoasiakirjat vielä tarkistetaan niin, että ne vastaavat toteutuneita asennuksia. Toteutusasiakirjat ja käytettyjen rakennustuotteiden tarkastus- ja huolto-ohjeet liitetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen.

Rakentamislupa

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia, että osastoivien rakennusosien aukotukset ja läpivietävät johdotukset ym. ovat käytettävien palokatkotuotteiden sertifikaattien asennusohjeiden mukaisia ja läpivientien tiivistykset tehdään huolellisesti ohjeiden mukaan. Tarkastusmerkinnät toteutuksen vaatimusten mukaisuudesta tulee tehdä rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

Alla esimerkki palokatkosuunnitelman pohjapiirroksesta ja yhdestä läpivientidetaljista.

Palokatkosuunnitelman pohjapiirros.

Detaljipiirros läpiviennin palokatkosta.

Tämä ohje perustuu 1.1.2025 voimaan tulleeseen rakentamislakiin sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.

Pihalle sijoitettavien rakennusten, rakennuskohteiden ja katosten rakentamisessa on huomioitava alueen voimassa olevan kaavan määräykset ja rakentamistapaohjeet.

Suunnitteluohjeita

Rakennuskohteen tulee sopia ympäristöön kooltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään. Rakennuskohteen on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuva ja edistettävä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän, korkealaatuisen, sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista (RakL 5 § 1 mom. 1 kohta).

Paloturvallisuus huomioitava rakennelman sijoittamisessa. Huomioitava Topten-ohje 117 b 01 P3-paloluokan pientalon paloturvallisuuden perusteita: Toptenrava.fi. Tulisijalla varustetut rakennuskohteet ja kalusteet tulee sijoittaa yli 4 m etäisyydelle asuinrakennuksesta, hormit tai savuaukot yli 8 m etäisyydelle rakennusten ikkunoista ja ilmanvaihtoaukoista.

Luvanvaraisuus

Alle 30 m² rakennus (poislukien asuinrakennukset) tai alle 50 m² katos ei edellytä rakentamislupaa. Alueen asemakaavaa ja rakentamistapaohjeita on noudatettava, vaikka rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa.

Vähäisen rakennuskohteen tai pihakalusteen (ks. määritelmät alta) ei tarvitse sijoittua kiinteistön rakennusalalle eikä se kuluta kiinteistön rakennusoikeutta. Vähäistä rakennuskohdetta ei kuitenkaan saa sijoittaa asemakaavassa istutettavaksi määrätylle tontin osalle. Asemakaava voi sisältää myös muita määräyksiä vähäisistä rakennuskohteista.

Vähäisiä rakennuskohteita ovat:

• puutarhavajat, kasvihuoneet, leikkimökit sekä vastaavat, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
  • pinta-alaltaan enintään 5 m²
  • harjakorkeudeltaan enintään 2,1 m
  • kevytrakenteinen
  • lämmöneristämätön
  • siirtokelpoinen/ei kiinteitä perustuksia
• alle 50 m² kattamattomat terassit, jotka ovat enintään 0,5 metrin korkeudella maanpinnasta
• oleskelualueen näkösuojat, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
• pituudeltaan enintään 4 m
• korkeudeltaan enintään 1,8 m
• sijaitsee korkeutensa verran tontin rajasta
• alle 50 m² yksityiset laiturit (kiinteistölle saa sijoittaa yhden laiturin)

Huomioi, että yhden alle 50 m² laiturin voi rakentaa omaan rantaan ilman rakentamislupaa, mutta yli 10 m pitkä ja yli 2 m leveä laituri edellyttää yleensä aluehallintoviraston (AVI) myöntämän vesiluvan. Lisätietoja vesiluvan tarpeesta saat paikallisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) sekä www.vesi.fi-palvelusta.

Laiturin rakentamista koskeva ELY-keskuksen tiedote 16.7.2021 (ELY-keskus.fi)

Pihakalusteita ovat esimerkiksi:

• trampoliini
• leikkiväline, kuten keinu, kiipeilyteline, liukumäki jne.
• kylpytynnyri tai uima-allas

Huomioi, että uima-altaiden ja kylpytynnyreiden poistovesien johtamisesta ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle.

Rakennusvalvonta ei valvo pihakalusteiden sijoitusta. Erimielisyydet tulee ratkaista naapuruussuhdelain pohjalta.

Rakennusvalvonnan sekä viheralueet ja hulevedet – yksikön ohje 1.2.2022

Tässä ohjeessa ohjeistetaan pihasuunnitelma-asiakirjan laadinnassa huomioon otettavia asioita.

Asemakaava, rakentamistapaohje ja muut alueen toteutusta ohjaavat asiakirjat

• Luontoarvot; säilytettävät alueet, liito-oravien kulkureitit yms. velvoitteet.
• Istutusmääräykset.
• Tontin rajaamisen määräykset.
• Huleveden käsittelymääräykset.

Suunnitelmien laatutaso, merkinnät

• Lähtötietoina tulee olla ajantasaiset kadun, viheralueen ja muun ympäristön yleissuunnitelmat ja mahdolliset alueelle laaditut toteutussuunnitelmat.
• Oikeassa mittakaavassa esitetty kasvillisuus; isot puut, pienet puut, yksittäispensaat, pensas- ja perennaryhmät, köynnökset, nurmikot, muut kasvipeitteiset alueet.
• Huomioitava riittävät lajikohtaiset kasvutilat, maan päällä ja maan alla.
• Muut pinnoitteet ja rakenteet; materiaalit, läpäisevyys jne.
• Merkinnät tarvittavista erikoisrakenteista; kantavat kasvualustat, huleveden viivytysrakenteet jne.

Tontin liittyminen ympäristöön; katualueeseen, yleisiin alueisiin ja naapurikiinteistöihin

• Tontin korkeudet ja tasaus.
• Hulevesien ohjaus ja viivytys; myös tontille päin laskevalta rinteeltä pintavedet tulee ottaa kiinni tontin rajalla.
• Tontin ulkopuolisen kasvillisuuden ja maaperän säilyminen. Rajan tuntumassa olevasta puuston poistosta keskustellaan aina erikseen. Jos tontin rakenteita tai perustuksia ei voi sijoittaa kauemmaksi (kaavan sallimat asiat), niin sovitaan menettelytavasta puuston poiston suhteen.
• Kulkuyhteydet.

Piha-alueen toimintojen sijoittelu

• Liikennöinti ja pysäköinti.
• Kulkeminen tontilla; tontilta viheralueelle ei sallita rakennettuja väyliä/reittejä.
• Leikki ja oleskelu, vapaa tila.
• Tontin puuston sijoittuminen (mahdollistavat tekniikat, kuten kantavat kasvualustat).
• Jätehuolto.
• Lumitila ja muu kunnossapidon vaatima tila.
• Palo- ja pelastusreitit; niiden liittyminen yleisiin alueisiin.

Päiväkotien suunnitteluohje (Oulun seudun ympäristöpalveluiden ohje)

Rakennus- ja purkujätelomake (.xls)

Kuntapuiden merkitys

Rakennetussa ympäristössä kasvavilla puilla on suuri merkitys viihtyisyydelle, mutta sillä on merkitystä myös runsaslukuisen eliöstön elinympäristönä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Merkittävä osa kuntapuustosta sijaitsee kiinteistöjen ulkoalueilla. Pihapuiden arvo ja merkitys kuntakuvassa, maisemassa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä on huomattava. Siksi jokaista puunpoistoa on tarpeen arvioida huomioiden muutokset näissä asioissa. On myös toivottavaa istuttaa uusia puita tulevaisuuden sukupolville.

• Suunnittelutehtävien vaativuusluokat (2015) (Ympäristöministeriön ohje) 
• Suunnittelijoiden kelpoisuus (2015) (Ympäristöministeriön ohje) 
• Työmaavesien käsittely ja hallinta (Oulun kaupungin ympäristönsuojelu)

Naapurien kirjallisen kuulemisen lisäksi rakentamishankkeeseen ryhtyvän on asetettava tontille tulevasta rakentamisesta kertova tiedotustaulu. Tiedottamisen tarkoituksena on saattaa yleisesti tiedoksi rakentamisen tai muun toimenpiteen aiheuttama muutos ympäristössä. Ilmoitustaulun tulee olla sijoitettuna tontille silloin, kun rakentamislupa-asia tulee vireille eli lupahakemus on jätetty sähköisesti Lupapisteessä.

Tiedotustaulun koko ja sisältö

Yksittäisissä omakotitalokohteissa A3-kokoinen tiedotustaulu on riittävä, mutta suurissa kohteissa tiedotustaulun tulisi olla huomattavasti suurempi, mieluiten A0-kokoa (noin 840 x 1200 mm).

Tiedotustaulun tulee olla selkeästi näkyvissä (esim. pääkadun varrella näkyvällä paikalla) ja sen tulee sisältää kuva asemapiirroksesta sekä tarvittaessa myös 3D-kuvia kohteesta (suuret kohteet). Lisäksi Ilmoitustaulun tulee sisältää seuraavat tiedot: rakennuttaja (rakennuttajan nimi, osoite ja yhteystiedot) toimenpide (rakentamisen ominaisuustiedot), suunnittelija (tiedot suunnittelijoista) ja aikataulu (rakentamisen aiottu aloittamisajankohta ja arvioitu rakentamisaika).

Esimerkkikuva kiinteistölle sijoitettavasta tiedotustaulusta.

Tämä ohje perustuu 1.1.2025 voimaan tulleeseen rakentamislakiin sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.

Julkisivuille sijoitettavien laitteiden asennuksissa on huomioitava alueen voimassa olevan kaavan määräykset ja rakentamistapaohjeet, jotka löytyvät kunnan karttapalvelusta.

Tässä ohjeessa listatut vapautukset eivät koske asemakaavalla, lailla tai asetuksella suojeltuja tai muutoin historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja alueita (esim. RKY-alue), ellei toisin mainita. Vapautukset eivät myöskään koske alueita, joille on määrätty asemakaavan muutoksesta aiheutuva rakennuskielto.

Suunnitteluohjeita

Järjestelmä tulee suunnitella rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi. Rakennuskohteen on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuva ja edistettävä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän, korkealaatuisen, sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista (RakL 5 § 1 mom. 1 kohta).

Hankkeeseen ryhtyvä vastaa rakenteiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä seikoista. Järjestelmän asentamiselle tulee aina olla kiinteistön omistajan tai haltijan lupa. Naapureita tulee tiedottaa hankkeesta.

Asennettaviin laitteisiin liittyvät putkistot, kaapelit sekä muut vastaavat tulee käsitellä julkisivun sävyyn.

Mikäli järjestelmä ei täytä ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei muutoin sovellu ympäristöön, tai se aiheuttaa olennaista haittaa naapureille tai liikenteelle, rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan purkamaan järjestelmän tai muuttamaan sitä.

Luvanvaraisuus

Kiinteistön omistaja tai haltija voi asentaa laitteen julkisivuun näiden ohjeiden mukaan ilman rakentamislupaa, ellei asemakaava tai siihen liittyvä rakentamistapaohje tai alueellinen rakentamistapaohje toisin määrää. Asemakaava ja rakentamistapaohjeet löytyvät karttapalvelusta.

Alla listatut vapautukset eivät koske asemakaavalla, lailla tai asetuksella suojeltuja tai muutoin historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja alueita (esim. RKY-alue), ellei toisin mainita. Vapautukset eivät myöskään koske alueita, joille on määrätty asemakaavan muutoksesta aiheutuva rakennuskielto.

Mikäli järjestelmää ei toteuteta tämän ohjeen mukaisena, tulee sille hakea rakentamislupa. Järjestelmän toteutusmahdollisuus arvioidaan lupamenettelyssä.

Ilman rakentamislupaa toteutettavat tekniset asennukset

• Ilmalämpöpumppu:
  • pientalossa, kun ulkoyksikkö on verhoiltu julkisivuun soveltuvaksi ja se ei näy katualueelle. Vapautus koskee myös asemakaavalla suojeltuja pientaloja.
  • kerrostalossa, kun ulkoyksikkö asennetaan parvekkeelle parvekekaiteen taakse siten, etteivät ulkoyksikkö ja putkisto erotu julkisivusta. Parvekkeella, jonka kaide on läpinäkyvä, tulee ulkoyksikkö suojata julkisivun sävyisellä säleiköllä ja putkisto käsitellä julkisivun sävyiseksi. Laite koteloineen ei saa muodostaa tasoa, joka mahdollistaa putoamisen kaiteen yli.

HUOM: Ilmavesilämpöpumpun asentaminen edellyttää rakentamisluvan, koska kyseessä on lämmitysjärjestelmän muuttaminen.

• Aurinkoenergiajärjestelmä (paneeli tai keräin):
  • kun järjestelmä sijoitetaan katolle lappeen suuntaisesti ja yhtenäiseen suorakaiteen muotoiseen kokonaisuuteen, ja
  • järjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa, käytössä sekä huollossa noudatetaan paloturvallisuusnäkökohtien vuoksi pelastuslaitosten kumppanuusverkoston laatimaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohjetta.
  • Vapautus koskee myös asemakaavalla suojeltuja pientaloja.

Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohje 2024 (pelastuslaitokset.fi)

Vähäisen poikkeamisen hakeminen ja hyväksyminen

Poikkeamisen mahdollisuudesta on aina neuvoteltava etukäteen rakennusvalvonnan lupakäsittelijän kanssa lupahanketta esiteltäessä. Vähäistä poikkeamista haetaan rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen yhteydessä Lupapisteen kautta. Vähäiset poikkeamiset perusteluineen kirjoitetaan Lupapisteen Hakemuksen tiedot -välilehdelle.

Vähäiset poikkeamiset hyväksytään lupapäätöksen yhteydessä, tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakentamisluvan, kun hakemuksessa on kysymys vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Rakennuksen teknisiä ja näitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen estä rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten täyttymistä.

Maisematyölupien ja purkamislupien kohdalla vähäistä poikkeamista ei voida myöntää. Myöskään suojelumääräyksistä tai esimerkiksi suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää poikkeamisia.

Vähäisistä poikkeamisista peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu.

Perustelut

Hakijan tulee esittää vähäiselle poikkeamiselle perustelut. Perusteluiksi eivät riitä taloudelliset syyt, vaan poikkeamisen tulee johtaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisempaan ja kaupunkikuvallisesti laadukkaampaan lopputulokseen kuin rakentamismääräyksiä tai asemakaavaa tarkkaan noudattamalla.

Naapureiden kuuleminen ja lausunnot

Vähäiset poikkeamiset tulee ilmoittaa naapureille lupahakemuksen vireille tulon yhteydessä. Naapurin kuulemisessa on esitettävä vähäiset poikkeamiset perusteluineen.

Vähäisen poikkeamisen vaikutusten arviointi edellyttää usein muun viranomaisen tai toimielimen lausuntoa, sijoittamislupaa tai muuta selvitystä, joiden tarpeellisuudesta ja hankintatavasta tulee neuvotella lupakäsittelijän kanssa.

Vähäisyyden määrittely

Vähäiseen poikkeamiseen otetaan kantaa tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Poikkeamisen mahdollisuus ja suuruus ovat poikettavasta säädöksestä riippuen erilaisia. Rakennuksen sijainti tai korkeus voi poiketa vähäisesti asemakaavasta, mikäli suunnittelun tuloksena saavutetaan tontin käytön kannalta perusteltu ja kaavan tavoitteiden mukainen kokonaisuus. Jos kerrosalan ylitys, rakennuksen sijainti tai korkeus poikkeaa asemakaavasta vähäistä enemmän, tarvitaan poikkeamispäätös. Rakennusvalvonnan ennakkoneuvottelussa arvioidaan, käsitelläänkö hankkeen sisältämät poikkeamiset rakentamispapäätöksen yhteydessä vähäisinä poikkeamisina vai asemakaavoituksen erillisellä poikkeamispäätöksellä.

Poikkeamiseen liittyviä säännöksiä

RakL 10 §, 57−59 §

K: Kuinka paljon rakennusoikeutta tontilla on käytetty?
V: Käytetyn rakennusoikeuden määrän saa selville viimeisimmästä asemapiirroksesta tai viimeisimmästä rakennuslupapäätöksestä.

K: Mitä kaikkea tontille saa rakentaa?
V: Asemakaavasta selviää, mitä ja kuinka paljon tontille saa rakentaa. Uusimmissa asemakaavoissa rakennusoikeus on määritelty numeerisesti.
Esimerkki 1: Merkintä 200 + v40 tarkoittaa, että tontille saa rakentaa 200 m2 rakennuksen ja 40 m2 varaston tai autotallin. Vanhemmissa asemakaavoissa rakennusoikeus on määritelty rakennusalan, kerrosluvun ja/tai kattokorkeuden ja -kulman mukaan.
Esimerkki 2: Asemakaavamääräyksissä on teksti: ”Rakennusala 1-kerroksista rakennusta varten. Ullakolle, jonka pinta-alasta saa käyttää 2/3 asumiseen, saa tehdä erillisiä huoneistoja. Suurin sallittu rakennuskorkeus on 5 m. Kattokaltevuus 45 astetta.” Kartalta mitattuna tontin rakennusalan koko on 130 m2. Koska asemakaavamääräyksistä selviää, että ullakolle saa rakentaa 2/3 asumiseen käytettäviä tiloja, saadaan rakennusoikeudeksi 130 m2 x 1,67 = 217,1 m2 (217 m2). Tontilla on myös noudatettava voimassa olevaa asemakaavaa ja sen määräyksiä esimerkiksi kattokaltevuuksista tai rakennuksen kerrosmääristä.

K: Miten rakennuksen saa sijoittaa tontille?
V: Tontille on asemakaavaan merkitty rakennusalan raja, jota tulee noudattaa rakennuksen sijoittamisessa tontille. Rakennuksen sijoittamisessa tontille tulee noudattaa myös voimassa olevia palomääräyksiä.

K: Saako rakennuksen purkaa?
V: Rakennuksen purkamiseen on saatava rakennusvalvontaviranomaisen lupa tai siitä on tehtävä purkamisilmoitus. Rakennusvalvontaviranomainen voi purkamislupaa tai purkamisilmoitusta käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta sekä rakennuksen kunnosta.

K: Mitä rakennuskielto tarkoittaa?
V: Rakennuskielto määrätään usein silloin, kun asemakaavaa ollaan uudistamassa. Rakennuskiellon aikana rakentaminen ja purkaminen on mahdollista vain poikkeamispäätösmenettelyn kautta. Lisätietoja menettelystä saat alta löytyvästä ohjeesta.

Sijoittamislupa ja poikkeamispäätös

1.1.2025 on astunut voimaan uusi rakentamislaki. Samalla suunnittelutarveratkaisukäsittely on päättynyt. Jatkossa sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella ratkaistaan rakentamisluvan yhteydessä tai erillisessä sijoittamisluvassa.

Sijoittamislupa

Hakija voi hakea erillistä sijoittamislupaa, jossa ratkaistaan rakentamislain 44 – 46 § mukaisten sijoittamisen edellytysten olemassaolo ennen rakentamislupaa. Päätöksen sijoittamisluvasta tekee yhdyskuntalautakunta. Erillisen sijoittamisluvan osana voidaan samalla ratkaista poikkeaminen rakennuspaikan koosta, rakennusoikeudesta, kaavamääräyksestä ja muista näihin verrattavissa olevista poikkeamisista sekä rannan suunnittelutarpeesta (rakentamislaki 57 §, alueidenkäyttölaki 72 §).

Erillisen sijoittamislupapäätöksen hakeminen voi olla hyödyllistä, jos sijoittamisen edellytysten täyttyminen on epäselvää ja rakennuspaikan soveltuvuus halutaan varmistaa ennen lopullisten piirustusten laatimista. Neuvoa sopivan hakemustyypin valintaan annetaan Lupapisteessä.

Sijoittamislupaa haetaan Lupapisteessä. Sijoittamislupahakemukseen on liitettävä

• asemapiirrosohjeen mukainen asemapiirros (katso alta)
• tiedot rakennuskohteen massasta ja julkisivusta (havainnekuva tai julkisivuluonnos)
• selvitys ajoyhteyden järjestämisestä rakennuspaikalle
• selvitys vedensaannin ja viemäröinnin järjestämisestä ja, mikäli liitytään kunnallistekniikkaan, tieto mistä rakennuksen on siihen tarkoitus liittyä

Hakija voi liittää hakemukseen selvityksen naapureiden kuulemisesta. Selvitykseksi hyväksytään naapurin allekirjoittama kuulemislomake, joka on ladattavissa sivupalkista, tai Lupapisteen kautta suoritettu sähköinen kuuleminen. Tarvittaessa kunta täydentää kuulemisen. Kunnan suorittamasta naapurien kuulemisesta peritään taksan mukainen maksu.

Poikkeaminen

Rakennushankkeen vähäistä suuremmat poikkeamiset kaavasta, laeista tai asetuksista ja rakennusjärjestyksestä ratkaistaan poikkeamispäätöksellä ennen rakentamislupaa.

Poikkeamisella tulee aina olla erityinen syy ja sen tulee täyttää poikkeamisen edellytykset (rakentamislaki 57 §).

Rakentaminen ranta-alueilla, joilla ei ole asemakaavaa

Rantaosayleiskaavan loma-asuntoalueella (RA) voidaan yleiskaavaa käyttää rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Rakennuspaikan rakennusoikeus RA-alueella määrätään kunnan rakennusjärjestyksessä.

Rakentaminen rannan asuinpientaloalueella (AP) edellyttää ennen rakentamislupaa poikkeamispäätöksen rannan suunnittelutarpeesta (alueidenkäyttölaki 72 §).

Muu ranta-alue on lähtökohtaisesti rakentamatonta.

Asemapiirroksen tulee olla ohjeen mukainen.

Neuvonta

Neuvontapyynnön voi jättää osoitteessa Lupapiste.fi. Neuvonta on maksutonta.

Maksut

Poikkeamispäätöksistä ja sijoittamislupapäätöksistä peritään taksan mukainen maksu. Lisäksi maksu peritään kunnan suorittamasta naapurien kuulemisesta ja tarvittaessa lehtikuulutuksesta.